Syyriankielinen kristillisyys

Aihe Syyriankielinen kristillisyys on ollut tutkimuksen ja keskustelun aihe vuosikymmeniä. Syyriankielinen kristillisyys:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, ja sen vaikutus heijastuu käytännöllisesti katsoen jokapäiväiseen elämään. Syyriankielinen kristillisyys on osoittautunut keskeiseksi elementiksi identiteetin rakentamisessa ja ihmiskunnan kehityksessä historiallisesta roolistaan ​​nykymaailman merkitykseen. Ajan myötä Syyriankielinen kristillisyys on kehittynyt ja sen merkitys on tulkittu uudelleen eri yhteyksissä, mikä on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Syyriankielinen kristillisyys:n monia ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme.

Syyriankielisen kristillisyyden levinneisyys historiassa ja nykypäivänä.
Ehtoollisjumalanpalvelusta kutsutaan Pyhäksi Uhriksi (syyr. ܩܘܪܒܢܐ ܩܕܝܫܐ, Qurbānā Qadišā). Kuva jakobiittisen kirkon Jaakobin liturgiasta.

Syyriankielinen kristillisyys (syyr. ܡܫܝܚܝܘܬܐ ܣܘܪܝܝܬܐ; mšiḥāiūṯā suryāiṯā; arab. مسيحية سريانية‎, masīḥīat surīānīa) tarkoittaa kristillistä kulttuuria ja kirkkokuntia, jotka käyttävät syyriaa liturgisena kielenä ja jotka noudattavat länsisyyrialaista tai itäsyyrialaista liturgista riitusta. Näitä kirkkokuntia yhdistää syyrian kielen käyttö liturgisena kielenä sekä maantieteellinen ja kulttuurinen yhtenäisyys. Syyrian kielestä muotoutui myöhäisantiikissa kreikan ja latinan ohella kolmas varhaisen kristillisyyden teologinen ja liturginen valtakieli.

Luettelo syyriankielisistä kirkkokunnista

Kirjallisuutta

  • Seely J. Beggiani: Introduction to Eastern Christian spirituality: the Syriac tradition. Scranton (Pa.): University of Scranton Press, 2001. ISBN 0-940866-12-9. (englanniksi)
  • Veli-Petri Seppälä: Paratiisi on idässä. Lähi-idän kristittyjen ja syyriankielisen kirjallisuuden historiaa sekä kokoelma syyrialaisten isien opetuksia. Toinen painos. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 29. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2001. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-42-6.
  • Munkki Serafim (V.-P. Seppälä): Kerubin silmin. Luolissa, erämaissa, luostareissa ja pylväillä kilvoitelleiden syyrialaisten askeettien historiaa. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 32. Suomen Itämainen Seura, 2002. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-53-1.

Syyriasta käännettyjä kristillisiä kirjoituksia

  • Afrahat Persialainen Viisas: Uskon monet värit. Suomentanut Jouko Martikainen yhteistyössä Veijo Koivulan kanssa. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-613-6.
  • Efraim Syyrialainen: Katumuskehotukset. Suomentanut Heikki Holländer. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1992. ISBN 951-8979-10-3.
  • Efraim Syyrialainen: Paratiisihymnit. Suomentanut Serafim Seppälä. Valamon luostari, 2004. ISBN 951-9468-98-6.
  • Johannes Viiniköynnös: Palava ruoko. Syyrialaisen mystikon kirjeitä 700-luvulta. Sapientia-sarja. Johdanto: Munkki Serafim. Suomentanut Munkki Serafim. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-464-4.
  • Pyhä Iisak Niniveläinen - Kootut teokset. Käännös ja johdanto: Munkki Serafim. Valamon luostarin julkaisuja 102. Uusi Valamo: Valamon luostari, 2005. ISBN 952-5495-03-5.
  • Salomon laulut. Syyriasta suomentanut ja johdannon laatinut viitankantajamunkki Pietari. Valamon luostarin julkaisuja 83. Heinävesi: Valamon luostari, 2000. ISBN 951-9468-83-8.
  • Munkki Serafim: Tuomaan teot. Johdanto ja käännös. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 91. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2006. ISBN 951-9217-46-0.