Nykymaailmassa Sävellys on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka herättää edelleen kiinnostusta useilla aloilla. Olipa kyseessä terveyden, teknologian, kulttuurin tai politiikan alalla, Sävellys:stä on tullut keskustelu- ja analyysikohde niin asiantuntijoille kuin ei-asiantuntijoillekin. Tämän aiheen ymmärtämisen ja syventämisen tärkeys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämäämme sekä sen kyvyssä vaikuttaa historian kulkuun. Siksi on olennaista tutkia Sävellys:n eri puolia ja ulottuvuuksia ymmärtääksesi sen laajuuden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Tässä artikkelissa perehdymme Sävellys:n tärkeimpiin näkökohtiin, jotta voimme valaista sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Sävellys on yleisnimitys sävelletyille musiikkiteoksille. Sävellyksen tekijää kutsutaan säveltäjäksi. Etenkin populaarimusiikin yksittäisistä sävellyksistä käytetään usein nimeä kappale, puhekielessä myös biisi (< engl. piece). Tekijänoikeuslaissa käytetään nimitystä sävellysteos kaikkien musiikinlajien teoksista.
Kappale sisältää perinteisessä tonaalisessa musiikissa melodian ja harmonian. Musiikin lajista riippumatta kappaleella on subjektiivisesti tulkittava rakenne.
Taidemusiikin sävellys- eli teostyyppejä ovat esimerkiksi sonaatti, fuuga, lied, sinfonia ja ooppera.
Populaarimusiikin pääasialliset teostyypit ovat laulettu teos eli laulu ja instrumentaaliteos, joiden kokoelmia nimetään teoskokonaisuuksiksi tyypillisesti niitä äänitallenteina julkaistaessa (levyalbumi, äänilevy).