Tšabua Amiredžibi
Nykymaailmassa Tšabua Amiredžibi on jatkuvasti puhuttu aihe, joka koskee kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus ei jää huomaamatta, ja sen merkitys on kiistaton jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Tšabua Amiredžibi on herättänyt keskustelua, ollut tutkimuksen kohteena ja herättänyt lukuisten asiantuntijoiden kiinnostuksen. Kautta historian Tšabua Amiredžibi on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, mikä on vaikuttanut merkittävästi tapaamme kohdata nykyajan ja tulevaisuuden haasteet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tšabua Amiredžibi:n vaikutusta ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa.
Tšabua (Mzetšabuk) Amiredžibi (georg. ჭაბუა ამირეჯიბი, 18. marraskuuta 1921 Tbilisi – 12. joulukuuta 2013) oli georgialainen kirjailija, joka tunnetaan pääteoksestaan Lainsuojaton (Data Tutaškhia) sekä pitkästä oleskelustaan Neuvostoliiton vankiloissa.
Elämäkerta ja teokset
Amiredžibi syntyi Tbilisissä Georgian SNT:ssä vuonna 1921. Hänen perheensä oli ollut aikaisemmin aatelissuku, jota sorrettiin rankasti Stalinin vainojen aikana: hänen isänsä ammuttiin vuonna 1938 ja äitinsä lähetettiin gulagille. Toisen maailmansodan aikana hänet värvättiin puna-armeijaan mutta erotettiin pian perheensä historian vuoksi. Tämän jälkeen hän alkoi osallistua neuvostovastaiseen toimintaan maanalaisen poliittisen järjestön Tetri Giorgin jäsenenä. Huhtikuussa 1944 hänet pidätettiin syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta ja tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen Siperiaan. Viidentoista vankilavuoden, kolmen vankilapaon ja kahden kuolemantuomion jälkeen hänet vapautettiin lopulta vuonna 1959. Hän aloitti kirjallisen uransa lähes 40-vuotiaana novelleilla Gza (georg. გზა, ”Tie”) vuodelta 1962, Tšemi medžghane bidza (georg. ჩემი მეჯღანე ბიძა, ”Räyhääjäsetäni”) vuodelta 1963, Kharis aghsareba (georg. ხარის აღსარება, ”Härän tunnustus”) vuodelta 1964, Giorgi Burduli (georg. გიორგი ბურდული) vuodelta 1965 ja niin edelleen.
Hänen kuuluisin romaaninsa ja mahdollisesti yksi modernin georgiankielisen kirjallisuuden parhaista teoksista, Lainsuojaton (Data Tutaškhia, დათა თუთაშხია) vuosilta 1971–1975, toi Tsiskari-lehdelle sensaatiomaisen menestyksen ja teki kirjailijan itsensä kuuluisaksi. Amiredžibin vankilavuosina alkunsa saanut ja yli 700-sivuinen teos ohitti Neuvostoliiton sensorit ja saatiin julkaistua vain Georgian kommunistisen puolueen johtajan Eduard Ševardnadzen väliintulon avulla. Romaani kertoo Venäjän keisarikunnan aikana eläneen georgialaisen lainsuojattoman tarinan – suosittu teema Georgian kirjallisuudessa – ja yhdistää jännittävät seikkailut dostojevskimaiseen yksilön ja kansallisen sielun kohtaloiden käsittelyyn. Tarinan kertojana on venäläinen santarmi, kreivi Szeged, joka useasti siirtää kertojan roolinsa muille henkilöhahmoille. Romaani seuraa lainsuojatonta Data Tutaškhiaa. Hän viettää vuosia vältellen tsaarinaikaista poliisia, jota johtaa hänen välinpitämätön ja kylmänviileä serkkunsa Mušni Zarandia. Kirja ja siihen perustuva elokuva tekivät Data Tutaškhiasta ikonisen sankarin, joka on säilyttänyt suosionsa myös nyky-Georgiassa.
Amiredžibi juhli uudelleen itsenäistynyttä Georgiaa, ja hänet valittiin maan parlamenttiin vuosiksi 1992–1995. Vuonna 1992 hänelle myönnettiin arvostettu Šota Rustavelin valtionpalkinto. Georgian sisällissodan traagiset vuodet ja hänen vanhimman poikansa kuolema Abhasian sodassa kuitenkin vaikuttivat kirjailijaan raskaasti. Siksi oli yllätys, että vuonna 1995 Amiredžibi kaikesta huolimatta julkaisi seuraavan merkittävän romaaninsa Gora Mborgali (georg. გორა მბორგალი), jonka hän oli aloittanut vuonna 1978 ja joka perustuu hänen kokemuksiinsa Neuvostoliiton vankiloissa. Hänelle myönnettiin korkeimmat georgialaiset kunniamerkit ja useita venäläisiä ja kansainvälisiä kirjallisuuspalkintoja.
Suomennettu teos
- Lainsuojaton. Ensimmäinen osa. Suom. Esa Adrian. Helsinki: Tammi, 1980.
- Lainsuojaton. Toinen osa. Suom. Esa Adrian. Helsinki: Tammi, 1980
Lähteet
- ↑ Famous Georgian novelist dies at 92 13.12.2013. Rustavi 2 Broadcasting. Viitattu 13.12.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Mikaberidze, Alexander, ed.: Amirejibi, Chabua 2007. Dictionary of Georgian National Biography. Arkistoitu 19.4.2008. Viitattu 12.10.2007.
- ↑ a b Rayfield, Donald: The Literature of Georgia: A History, s. 282–283. 2nd edition. Routledge, 2000. ISBN 0-7007-1163-5.
| ||||||||||||||
