Nykyään Tšeljuskininniemi on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Tšeljuskininniemi on ollut vuosien ajan tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden keskuudessa. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän perusnäkökohtiin. Tässä artikkelissa perehdymme Tšeljuskininniemi:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen vaikutusta nykyään. Syvällisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Tšeljuskininniemi:n keskeisiä puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Tšeljuskininniemi (ven. Челюскин Мыс, Tšeljuskin Mys), aiemmin myös Kap Tšeljuskin, on Euraasian mantereen pohjoisin paikka ja samalla maailman pohjoisin mantereella oleva paikka. Se sijaitsee Taimyrin niemimaan koillisosassa Venäjän Krasnojarskin aluepiirissä leveyspiirillä 77° 44′. Vilkitskinsalmi erottaa niemen sen pohjoispuolella olevasta Severnaja Zemljan saaristosta. Pohjoisnavalle on matkaa 1370 km.
Niemi on nimetty sinne 20. toukokuuta 1742 saapuneen tutkimusmatkailija Semjon Tšeljuskinin mukaan. Hän saapui sinne koiravaljakoilla kahden sotilaan kanssa. Tšeljuskin nimesi niemen alkujaan Koillisniemeksi (ven. мыс Восточно-Северный). Nykyinen nimi annettiin sata vuotta myöhemmin vuonna 1842. Hylkeenpyytäjät liikkuivat alueella kuitenkin jo 1600-luvulla. Suomalaissyntysen geologi-tutkimusmatkailija Adolf Nordenskiöldin johtama, Koillisväylän läpi purjehtinut retkikunta vieraili paikalla Vega-aluksellaan vuonna 1878. He rakensivat niemeen majakan ajopuista ja kivistä.
Niemellä on sijainnut sää- ja merentutkimusasema (hydrometeorologinen observatorio) vuodesta 1932 lähtien; havaintoaseman perustamisen eräs syy oli toinen kansainvälinen polaarivuosi (IPY 1932-1933). Paikkakunnalla sijaitseva Tšeljuskin lentokenttä (kansallinen lentopaikkatunnus: УОДЛ) on mantereen pohjoisin lentokenttä.
|