Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Nykyään Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Jo vuosikymmeniä Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on ollut jatkuva keskustelunaihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme, politiikkaan, tieteeseen tai populaarikulttuuriin, Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on onnistunut asettumaan olennaiseksi elementiksi ihmisten elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa ymmärtääksemme sen tärkeyttä ja roolia elämässämme.

Tšuvassien ASNT:n vaakuna

Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Tšuvassien ASNT tai Tšuvassian ASNT) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Tšuvassian alueen.

Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14. heinäkuuta 1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21. huhtikuuta 1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suveneriksi tasavallaksi Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.

Vuonna 1933 Tšuvassien ASNT:n pinta-ala oli 17 920 km². Samana vuonna tasavallan asukasluku oli 960 500, joista oli tšuvasseja 74,6 prosenttia, venäläisiä 20 prosenttia ja mordvalaisia kaksi prosenttia.

Lähteet

  1. Iso tietosanakirja 14, s. 69. Helsinki: Otava, 1938.