Tapaninpäivä
Tässä artikkelissa tutkimme Tapaninpäivä:n ongelmaa moniulotteisesta näkökulmasta analysoimalla sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tapaninpäivä on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, aktivistien, valtion instituutioiden ja yleensä yhteiskunnan huomion, koska se on relevantti nykyisessä tilanteessa. Pyrimme syvällisen analyysin avulla tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Tapaninpäivä:stä, jossa käsitellään sen oleellisimpia puolia, yhteyksiä muihin ilmiöihin ja sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on rikastaa Tapaninpäivä:n ympärillä käytävää keskustelua ja tarjota kokonaisvaltainen näkemys, joka kutsuu pohdiskelemaan ja rakentavaan vuoropuheluun.
Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Tapaninpäivä, 26. joulukuuta on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä.
Tapaninpäivä Suomessa
Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä liikkui eri puolilla kyliä. Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät "sylin tapaninlankaa". Mieluisille pojille tytöt antoivat pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän. Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa ja näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä. Tapaninpäivä oli myös entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana. Aamuvarhaisella käytiin laittamassa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi. Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa.
Päivittäistavarakaupat saivat vuosina 2009–2015 olla tapaninpäivänä auki neljän tunnin verran kello 8–18 välisenä aikana, esimerkiksi kello 12–16. Alle 100 neliön kaupat saivat olla vapaasti auki. Nykyään kaikenkokoiset kaupat saavat olla avoinna vapaasti.
Katso myös
Lähteet
- 2001 Kodin vuosikalenteri, s. 373, Oy Valitut Palat 2000, ISBN 951-584-458-4
Viitteet
- ↑ a b c d 2001 Kodin vuosikalenteri, s. 63, Oy Valitut Palat 2000, ISBN 951-584-458-4
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki, 1982, 8. painos.
- ↑ SKS:n perinnetietoa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista Finlex. Arkistoitu 8.1.2016. Viitattu 21.12.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tapaninpäivä Wikimedia Commonsissa
