Seuraavassa artikkelissa tutkimme Ternopil:tä syvällisestä ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta kattaen kaikki tähän aiheeseen liittyvät asiaankuuluvat näkökohdat. Sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan analysoimme asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta. Lisäksi tarkastelemme tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä havainnollistaaksemme niiden merkitystä ja merkitystä nykyään. Päivitetyillä tiedoilla ja asiaankuuluvilla tiedoilla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Ternopil:stä. Tarkoituksena on tiedottaa ja kouluttaa lukijoitamme tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Ternopil Тернопіль |
|
---|---|
Talviliikuntaa Ternopilin linna-alueen edustan Buranjärvellä. |
|
lippu |
vaakuna |
Ternopil |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Ternopilin alue |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 72 km² |
Väkiluku (2013) () | 217 112 |
– Väestötiheys | 3 015 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Ternopil (ukr. Тернопіль, Ternopil, puol. Tarnopol) on kaupunki Galitsiassa, Länsi-Ukrainassa Seretjoen varrella, 132 km itään Lvivistä. Se on Ternopilin alueen pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli 217 112 vuonna 2013.
Kaupungin perusti vuonna 1540 Jan Amor Tarnowski puolalaiseksi sotilasleiriksi. Vuonna 1772 se jäi ensimmäisessä Puolan jaossa Itävallalle. Vuonna 1870 valmistui rautatie Lviviin.
Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki vaihtoi usein omistajaa, ja perääntyvät venäläiset polttivat sen 1917. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen siitä tuli Länsi-Ukrainan kansantasavallan pääkaupunki 11. marraskuuta 1918 puolalaisten vallattua Lvivin. Kesällä 1920 se jäi etenevälle puna-armeijalle. Riian rauhassa 1920 Ternopil jäi Puolalle, mutta liitettiin Neuvostoliittoon 1939 ja osaksi Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa, mikä jäi voimaan toisen maailmansodan jälkeen.
Kaupunki on merkittävä Ukrainan länsiosien maantie- ja rautatieliikenteen risteyspaikka. Lännestä Lvivistä (132 km) päästä saapuva valtatie M12 (osa eurooppatietä E50 kulkee kaupungin kautta ja jatkaa idässä Hmelnytskyitä kohti (106 km) jatkaakseen kauemmas itään. Pohjoisesta saapuu puolestaan valtatie M19, joka muodostaa osan eurooppatietä E85. Tämä Itämeren rannalta Liettuasta alkava maantieyhteys jatkaa etelässä Tšernivtsin jälkeen Romanian puolelle ja sieltä Välimeren äärelle Kreikkaan..