Thomas Carlyle
Nykymaailmassa Thomas Carlyle:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Thomas Carlyle on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion aina vaikutuksestaan talouteen populaarikulttuuriin. Yhä useamman tutkimuksen ja keskustelun tärkeydestä Thomas Carlyle on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajassa. Kun astumme yhä enemmän globalisoituvaan ja yhdistetympään maailmaan, Thomas Carlyle:n merkitys näyttää lisääntyvän ja herättää eri alojen ja tieteenalojen yksilöiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Thomas Carlyle:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
| Thomas Carlyle | |
|---|---|
 Thomas Carlyle |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Thomas Carlyle (4. joulukuuta 1795 Ecclefechan, Dumfries ja Galloway – 5. helmikuuta 1881 Lontoo) oli skotlantilainen esseisti, satiristi ja historioitsija, jonka yhteiskuntakritiikki vaikutti viktoriaanisella ajalla.
Carlylen vanhemmat olivat jyrkkiä kalvinisteja ja toivoivat pojastaan saarnamiestä. Carlyle menetti kristillisen uskonsa opiskellessaan Edinburghin yliopistossa, mutta kalvinistiset arvot säilyivät hänessä läpi elämän. Carlylen uskonnollisuuden ja uskon hiipumisen välillä tasapainottelevat työt tekivät niistä vetoavia monille, jotka yrittivät ymmärtää ajalle ominaisia perinteistä yhteiskuntajärjestystä uhkaavia tieteellisiä ja poliittisia muutoksia.
Opiskeltuaan Edinburghin yliopistossa Carlyle ryhtyi opettamaan matematiikkaa ensin Annanissa ja sitten Kirkcaldyssa, jossa hän ystävystyi kirkonmies Edward Irvingin kanssa. Vuodet 1819–1821 Carlyle vietti jälleen Edinburghin yliopistossa, jossa hän koki uskonnollisen muutoksen, josta hän sai myöhemmin aineistoa kirjaansa Sartor Resartus. Hän ryhtyi syventymään saksalaiseen kirjallisuuteen ja hänen ajatteluunsa vaikuttikin vahvasti saksalainen transsendentalismi, etenkin Johann Gottlieb Fichten töissä. Hänestä kehittyi saksalaisen kirjallisuuden asiantuntija ja hän kirjoittikin sarjan esseitä Fraser’s Magazine -lehdelle ja käänsi saksalaisia kirjailijoita, erityisesti Goethea.
Carlyle oli aikansa johtavia yhteiskuntakriitikkoja. Hän tunsi epäluottamusta demokratiaa ja juutalaisia kohtaan. Siten hänen on katsottu ennakoineen sata vuotta myöhemmin nousseita antisemitistisiä ja fasistisia aatteita.
Tuotanto
- Signs of the Times (1829)
- Sartor Resartus (1831)
- The French Revolution: A History (1837), suom. Ranskan vallankumous
- On Heroes And Hero Worship And The Heroic In History (1841)
- Past and Present (1843), suom. Mennyt ja nykyinen
- The Letters and Speeches of Oliver Cromwell (1845)
- An Occasional Discourse on the Nigger Question (1849)
- Latter-Day Pamphlets (1850)
- The Life Of John Sterling (1851)
- History Of Friedrich II Of Prussia (1858)
Lähteet
- ↑ (de) Saksan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ ”Carlyle, Thomas”, Kuka teki mitä. Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos. (Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary, 1985.) Suomentaneet Lippo ja Sirkka Salonen. Suomenkielisen laitoksen muutokset ja lisäykset Juha Väänänen. Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 790. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla
- Carlylen työt Project Gutenbergissä. (englanniksi)
- Thomas & Jane Carlyle’s Craigenputtock (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
