Trondheim

Trondheim kommune Tråanten tjïelte
vaakuna sijainti
www.trondheim.kommune.no
Sijainti	63°25′37″N, 10°23′35″E
Lääni	Etelä-Trøndelagin lääni
Perustamisvuosi	997
Pinta-ala	342,3 km²
Väkiluku	198 219 (1.10.2019)
– väestötiheys	525,0 as/km²
Kunnanjohtaja	Kent Ranum (H, 2023)
Infobox OK

Trondheim (aiemmin Trondhjem, eteläsaameksi: Tråante, kveeni: Tronjami) on kaupunki Norjan länsirannikolla Etelä-Trøndelagin läänissä. Se on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki Oslon ja Bergenin jälkeen. Vuoden 2019 alussa siellä oli 198 219 asukasta.

Historia

Trondheimin alueella on ollut asutusta tuhansia vuosia. Se oli aikoinaan tärkeä viikinkiasutuksen keskittymä, ja kaupunki sen katsotaan olleen vuodesta 997 lähtien, jolloin viikinkikuningas Olav Tryggvason nimesi sen virallisesti. Trondheimista tuli pian perustamisensa jälkeen Norjan ensimmäinen pääkaupunki, ja siellä muun muassa kruunattiin uudet kuninkaat. Pääkaupunkina se toimi vuoteen 1217 saakka. Olav Tryggvason nimesi kaupungin alun perin Kaupangeniksi (”kauppapaikka, markkinapaikka”), mutta sittemmin sen nimeksi vakiintui Nidaros, jonka nimisenä se säilyi läpi keskiajan, kunnes siitä alettiin käyttää myöhäiskeskiajalla nykyistä nimitystä Trondheim.

Trondheim sijaitsee Nidelva-joen ja Trondheiminvuonon suistossa, minkä ansiosta sinne on aina ollut suhteellisen helppo matkustaa laivoilla ja sen asema kauppasatamana on ollut merkittävä. Trondheim on ollut historiallisesti myös suuri uskonnollisen elämän keskus, ja siellä sijaitsee 1000-luvulta peräisin oleva Nidarosin tuomiokirkko sekä arkkipiispan palatsi.

Vuonna 1658 Trondheim siirtyi lyhyeksi ajaksi Ruotsin alaisuuteen, mutta jo kymmenen kuukauden kuluttua kaupunki vallattiin takaisin senaikaiselle Tanska-Norjalle. Vuosina 1940–1945 Natsi-Saksa hallitsi Norjaa, jolloin myös Trondheim oli saksalaisten alaisuudessa.

Trondheimissa on riehunut sen historian aikana monta tuhoisaa tulipaloa. Koska kaupungin rakennukset olivat pitkän aikaa enimmäkseen puisia, valloilleen päässyt tuli aiheutti nopeasti mittavia tuhoja. Suurimmat tulipalot Trondheimissa sattuivat vuosille 1598, 1651, 1681, 1708, 1717 (kaksi suurta paloa), 1742, 1788, 1841 ja 1842. Vuoden 1681 palon jälkeen kaupunki jouduttiin rakentamaan lähes kokonaan uudestaan. Keskiaikaiset kapeat kujat vaihtuivat barokkityylin leveiksi bulevardeiksi, mutta keskiaikaistakin tyyliä on joissakin osissa kaupunkia tallella. Viimeksi vuonna 2002 tuli pääsi irti Trondheimin vanhassa kaupunginosassa tuhoten monta arvokasta puutaloa.

Yleistä Trondheimista

Trondheim on yksi Norjan tärkeimmistä koulu- ja opiskelijakaupungeista. Kaupungissa asuu yliopistojen ja korkeakoulujen lukuvuosien aikana 30 000 opiskelijaa, mikä näkyy selvästi katukuvassa. Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (Norges Teknisk-Naturvitenskapelige Universitet (NTNU)) sijaitsee Trondheimissa, ja siellä on kirjoilla 20 000 opiskelijaa. Kaupungissa sijaitsee myös Etelä-Trøndelagin korkeakoulu ja Norjan ilmavoimien lentosotakoulu. Trondheim on Norjan johtava kaupunki merentutkimuksen, tekniikan ja lääketiedeteknologian tutkimuksessa.

Trondheim on myös tärkeä kulttuurikaupunki. Siellä on korkeatasoista musiikkiopetusta ja kulttuuritarjontaa. Kaupungissa on kauppakeskuksia ja vapaa-ajanviettokohteita sekä menestyvä jalkapallojoukkue Rosenborg. Läheisellä suositulla Bymarkan retkeily- ja ulkoilualueella voi harrastaa urheilulajeja tai vaeltaa luontoreittejä pitkin. Trondheimin alueella sijaitsee myös vuoria, joista monilla on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Ladestien-ulkoilureitti kulkee Trondheiminvuonon rantaa ja tarjoaa hienot näkymät turistille.

Nähtävyyksiä

• Nidarosin tuomiokirkko. 1000-luvulta peräisin oleva, alun perin katolinen kivikirkko. Tuomiokirkko oli keskiajalla Pohjois-Euroopan tärkein pyhiinvaelluskohde, ja nykyään se on Norjan tärkein goottilaisen arkkitehtuurin taidonnäyte. Nidaros toimi läpi vuosisatojen Norjan kuninkaallisten kruunajaiskirkkona, ja nykyäänkin siellä järjestetään arvokkaita tilaisuuksia. Muun muassa Norjan prinsessa Märtha Louise ja hänen miehensä Ari Behn avioituivat Nidarosin tuomiokirkossa.

• Vanhakaupunki. Nidelva-jokea reunustavat molemmin puolin vanhat puurakennukset ja kadut. Joen yli kulkee vanha viikinkikoristeinen silta, ja Nidarosin tuomiokirkko sijaitsee lähistöllä.
• Kristianstenin linnoitus. Vuosina 1681-1685 rakennettu linnoitus Trondheimin keskustan kupeessa sijaitsevalla kukkulalla. Vuonna 1718 linnoituksesta käsin puolustauduttiin menestyksekkäästi ruotsalaisjoukkojen hyökkäystä vastaan.
• Munkholmenin saari. Trondheiminvuonossa sijaitseva saari, jossa on sijainnut niin linnoitus, luostari kuin vankilakin. Nykyisin Munkholmen toimii museona, ja sinne kulkee turistilautta kaupungista.
• Norjan tieteellinen ja teknillinen yliopisto (NTNU). Norjan suurimman teknillisen yliopiston päärakennus lähirakennuksineen on arkkitehtuuriltaan vaikuttava kampusalue.
• Sverresborgin linna. Kuningas Sverren keskiaikainen linna, joka toimii nykyään museona.
• Trampe-polkupyörähissi. Maailman toistaiseksi ainoa tunnettu polkupyörähissi. Trampe kulkee jyrkkänousuista kadunvartta – vasen jalka pidetään pyörän polkimella samalla kun oikea asetetaan kiskolla kulkevalle jalanpohjan kokoiselle metallilevylle, josta tukea ottamalla pyöräilijä kulkee 130 metrin matkan mäen päälle helposti. Kisko toimii sähköllä ja on maksullinen.
• DORA 1. Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten rakennuttama bunkkeri ja sukellusvenetehdas, joka toimii nykyisin arkistona ja konserttihallina.

• Opiskelijoiden talo (Studentersamfundet i Trondheim). Teknillisen yliopiston opiskelijajärjestöjen omistama suuri pyöreä kivitalo Nivelda-joen kupeessa on trondheimilaisille eräs kaupungin tärkeistä maamerkeistä.
• Bymarka. Bymarka on Trondheimista länteen sijaitseva luontoalue, joka on trondheimilaisten keskuudessa suosittu ulkoilu- ja ulkoliikuntakohde. Siellä voi harrastaa niin talvi- kuin kesäurheilulajejakin, tai vain ulkoilla virkistävissä metsämaisemissa. Kaupungista Bymarkaan pääsee autolla tai Gråkallbanen-raitiovaunulla.
• Trondheimin merenkulkumuseo on vesiliikenneaiheinen museo.

Urheilu

Kaupungin jalkapalloseura Rosenborg on eräs Pohjoismaiden vauraimmista ja viime vuosina menestyneimmistä joukkueista.

Kuuluisia trondheimilaisia

• Hiihtäjä Marit Bjørgen
• Hiihtäjä Johannes Høsflot Klæbo
• Kirjailija Erlend Loe
• Ampumahiihtäjä Emil Hegle Svendsen

Näyttelijätär, ohjaaja ja kirjailija Liv Ullmann syntyi Tokiossa Japanissa, mutta kasvoi Trondheimissa.

Ystävyyskaupungit

• Darmstadt, Saksa
• Dunfermline, Skotlanti
• Graz, Itävalta
• Klaksvík, Färsaaret
• Kópavogur, Islanti
• Norrköping, Ruotsi
• Odense, Tanska
• Petah Tikva, Israel
• Ramallah, Palestiina
• Split, Kroatia
• Tampere, Suomi
• Tiraspol, Moldova
• Vallejo, Kalifornia, Yhdysvallat

Lähde:

Kuvagalleria

• 
  Kristianstenin linnoitus.
• 
  Munkholmen lännestä nähtynä.
• 
  Talvipanoraama.
• 
  Näkymä arkkipiispan palatsilta.
• 
  Nidarosin tuomiokirkko.
• 
  Risteilylaiva Trondheimin satamassa.
• 
  Järvi Bymarka-retkeilyalueella.
• 
  Puutaloja Nivelda-joen rannalla.
• 
  Teknillisen yliopiston päärakennus.
• 
  Opiskelijoiden talo.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Virallinen Trondheim-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Trondheimin Suomi-seura
• Kosmorama – Trondheimin kansainvälinen elokuvafestivaali (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Pyhän Olavin festivaali (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Satelliittikuva Trondheimista (Google Maps)
• Trondheim-matkaopas Wikivoyage-sivustolla (englanniksi)
• Päivittäin vaihtuva valokuva Trondheimista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Trondheimsbilder – Historiallisia valokuvia Trondheimista (norjaksi)

n k m Norjan 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (1.1.2020) Tilanne 1. tammikuuta 2020 Norjan tilastojen mukaan, katso taulukko Befolkning osoittessa ssb.no. 1. Oslo 693 494 2. Bergen 283 929 3. Trondheim 205 163 4. Stavanger 143 497 5. Bærum 127 731 6. Kristiansand 111 633 7. Drammen 101 386 8. Asker 94 441 9. Lillestrøm 86 665 10. Fredrikstad 82 385 11. Sandnes 79 699 12. Tromsø 76 974 13. Ålesund 66 273 14. Sandefjord 63 764 15. Nordre Follo 59 075 16. Sarpsborg 56 732 17. Tønsberg 56 451 18. Skien 54 451 19. Bodø 52 357 20. Moss 49 272 21. Larvik 47 204 22. Arendal 44 999 23. Indre Østfold 44 792 24. Karmøy 42 186 25. Lørenskog 41 460 26. Ullensaker 39 625 27. Øygarden 38 316 28. Haugesund 37 357 29. Porsgrunn 36 397 30. Ringsaker 34 768

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026