Nykymaailmassa Troodontidae on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua ihmisten keskuudessa. Troodontidae on näkökohta, jota ei voi sivuuttaa, olipa se sitten yhteiskunnallinen merkitys, historiallinen vaikutus tai kulttuurivaikutus. Ajan myötä Troodontidae on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, mikä on herättänyt suurempaa kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Troodontidae:n eri puolia, sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Valesirppikynnet | |
---|---|
Zanabazar |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
Alalahko: | Teropodit Theropoda |
Osalahko: | Tetanurit Tetanurae |
Yläheimo: | Coelurosaurit Coelurosauria |
Heimo: |
Valesirppikynnet Troodontidae Gilmore, 1924 |
Katso myös | |
Valesirppikynnet (Troodontidae) on sukupuuttoon kuollut pienten petodinosaurusten heimo. Heimon jäsenet muistuttivat paljon varhaisia lintuja, ne olivat muun muassa höyhenpeitteisiä. Fossiloituneita höyheniä on löydetty esimerkiksi Anchiornikselta. Valesirppikynsiä on joskus pidetty lintuina. Linnut eivät luultavasti kehittyneet suoraan valesirppikynsistä.lähde?
Valesirppikynnet ovat läheistä sukua dromaeosaureille eli raptoreille, ja muodostavat niiden kanssa ryhmän Deinonychosauria. Valesirppikynnet olivat dromaeosaurien tapaan älykkäimpiä dinosauruksia, mutta eivät älykkäämpiä kuin nykyinen strutsi.
Heimon edustajia eli keskiseltä tai myöhäiseltä jurakaudelta myöhäiselle liitukaudelle Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa.
Jotkin lajit valesirppikynsistä olivat kaikkiruokaisia, toiset lihansyöjiä tai hyönteissyöjiä.
Joitain valesirppikynsiin kuuluneita sukuja:
|