Tulppaanit

Tulppaanit on aihe, joka on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kautta historian. Sen merkitys ja vaikutus heijastuu yhteiskunnan, kulttuurin ja inhimillisen kehityksen eri puolille. Alkuperäistään lähtien Tulppaanit on herättänyt uteliaisuutta ja ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme siitä. Tässä artikkelissa tutkimme Tulppaanit:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen laajemmissa yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selvittämään Tulppaanit:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Tulppaanit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Liliales
Heimo: Liljakasvit Liliaceae
Suku: Tulppaanit Tulipa
L.
Katso myös

  Tulppaanit Wikispeciesissä
  Tulppaanit Commonsissa

Tulppaanipelto Saksassa.

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka. Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia. Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.

Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana. Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Tulipa 'Aboa Turku'
Tulipa sylvestris

Viljely Suomessa

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.

Tulppaanien luokittelu

Tulppaanien kansainvälinen luokitus, joka perustuu pääosin kukinta-aikaan ja kukan muotoon:

Tarhatulppaanit

1 Toukomaljatulppaanit eli Yksinkertaiset aikaiset -Ryhmä:

  • ’Apricot Beauty’, ’Brilliant Star’, ’Christmas Marvel’...

2 Toukopionitulppaanit eli Kerrannaiset aikaiset -Ryhmä:

  • ’Carlton’, ’Monte Carlo’, ’Orange Princess’...

3 Triumftulppaanit eli Triumph-Ryhmä:

  • ’Blenda’, ’Pax’, ’Veronique Sanson’...

4 Darwinhybriditulppaanit eli Darwinhybridi-Ryhmä:

  • mm. ’Apeldoorn’

5 Kesämaljatulppaanit eli Yksinkertaiset myöhäiset -Ryhmä:

  • mm. ’Queen of the Night’

6 Liljatulppaanit eli Liljakukkaiset-Ryhmä:

  • mm. ’Burgundy’

7 Ripsureunatulppaanit eli Crispa-Ryhmä:

  • mm. ’Maja’

8 Viherraitatulppaanit eli Viridiflora-Ryhmä:

  • mm. ’Greenland’

9 Rembrandt-Ryhmä:

  • mm. ’Victor Hugo’

10 Papukaija-Ryhmä:

  • mm. ’Black Parrot’

11 Kesäpionitulppaanit eli Kerrannaiset myöhäiset -Ryhmä:

  • mm. ’Angelique’

Kasvitieteelliset tulppaanit

12 Tarhalummetulppaanit eli Kaufmanniana-Ryhmä

13 Fosteriana-Ryhmä

14 Tarharaitatulppaanit eli Greigii-Ryhmä

15 Muut tulppaanit

Tulppaanilajeja

Viljeltyjä luonnonlajeja:

Muita lajeja:

Lajikkeita

  • Tulipa 'Aboa Turku' – Turku 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen tunnuskukka
  • kapusiinitulppaani (Tulipa australis ’Celsiana’)

Lähteet

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot