Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Tupolev:n kiehtovaan maailmaan. Puhummepa sitten Tupolev:n elämästä, Tupolev:een liittyvästä oleellisesta tapahtumasta tai Tupolev:n vaikutuksesta tämän päivän yhteiskuntaan, tämä aihe ansaitsee syvällisen tarkastelun. Seuraavilla riveillä analysoimme erilaisia näkökohtia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Tupolev:n tärkeyttä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Se on epäilemättä jännittävä aihe, joka herättää kiinnostuksen monenlaisissa ihmisissä, joten meidän ei pidä aliarvioida sen merkitystä nykyään.
OAO Tupolev | |
---|---|
Tupolevin pääkonttoria Moskovassa. |
|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 22. lokakuuta 1922 |
Avainhenkilöt | Andrei Tupolev (perustaja) |
Kotipaikka | Moskova, Venäjä |
Tuotteet | lentokoneet |
Henkilöstö | 12 042 (2022) |
Emoyhtiö | OAK |
OAO Tupolev (ven. Ту́полев) on venäläinen lentokonesuunnittelutoimisto ja -valmistaja. Tupolevin lentokonesuunnittelutoimiston perustaminen liittyy vuonna 1918 perustetun TsAGI:n osaksi syyskuussa 1922 perustettuun komissioon kokonaan metallisen sotilaslentokoneen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Komission johtoon tuli lentokonesuunnittelija Andrei Tupolev (1888—1972).
Tupolevin yrityksen päätoimipaikkoja ovat suunnittelutoimisto ja koetuotantotehdas Moskovassa, haaratoimipiste Moskovan alueen Tomilinossa ja koelentoasema Moskovan alueen Žukovskissa. Sillä on laaja kumppanuusverkosto. Yhtiössä työskentelee noin 12 000 henkeä.
Useiden Tupolev-koneille sattuneiden onnettomuuksien myötä Suomessa Tupoleveja on leikkisästi kutsuttu nimellä ”Putolev”.
Tupolevista tuli 1922 suunnittelutoimiston johtaja ja hän ohjasi joukkoa myöhemmin tunnetuksi tulleita suunnittelijoita (kuten Pavel Suhoi, Vladimir Mjasištšev). heidän suunnitelmiensa pohjalta valmistui TB-1-pommikone (eli ANT-4, Tupolevin nimikirjaimien mukaan). Pommikoneiden ohella toimisto suunnitteli sittemmin myös matkustajakoneita, myös Neuvostoliiton ensimmäisen suihkumatkustajakoneen, Tupolev Tu-104:n. Andrei Tupolevista tuli n jälkeen myös hänen poikansa Aleksei Tupolev (1925—2001) toimi yhtiön pääsuunnittelijana.
Neuvostoliittolaisten lentokonesuunnittelutoimistojen, kuten Antonovin, Berievin, Mjasištševin, Mikojan-Gurevitšin (MiG), Iljušinin ja Jakovlevin piirissä Tupolev on erikoistunut nimenomaan raskaiden lentokoneiden, pommikoneiden ja siviilimatkustajakoneiden suunnitteluun ja valmistukseen. Tupolev on suunnitellut myös rahtikoneita, miehittämättömiä lentolaitteita ja tutkimus- ja kehitystyypin lentokoneita.
Tunnetuimpiin Tupolevin siviililentokonetyyppeihin kuuluvat Tupolev Tu-134 ja Tupolev Tu-154, joita on runsaasti käytössä Venäjällä ja IVY:ssä. Yritys tuotti aikoinaan yli puolet aiemman Neuvostoliiton alueen maissa käytetyistä matkustajalentokoneista.
Yhdysvaltain Boeing, Euroopan ranskalais-englantilainen Concorde-konsortio ja Neuvostoliitto pohtivat kaikki yliäänimatkustajakoneen rakentamista 1960-luvun alussa, muun muassa koska yliäänipommikoneista oli saatu kokemusta. Ranskalle ja Englannille hanke oli teknologisen osaamisen osoitus, Neuvostoliitolle eräs kilpailu kapitalismin kanssa. Boeing vetäytyi ensimmäisenä, koska koneen tuotannolle ja käytölle ei ollut taloudellisia perusteita. Tupolev Tu-144 valmistui ensimmäisenä, vuonna 1969. Sitä pidettiin Neuvostoliiton sisäisillä lennoilla pitkään, kunnes se vedettiin pois käytöstä. Ranskalais-brittiläinen Concorde valmistui hieman myöhemmin ja oli käytössä 2000-luvun alkuun.
Viime aikoina valmistuksessa olleita Tupolevin lentokonemalleja ovat olleet muassa matkustajalentokoneet Tupolev Tu-204 ja Tupolev Tu-214. Yhtiön aiemmin valmistamia, Venäjällä yhä palveluskäytössä olevia pommikoneita ovat Tupolev Tu-95МС, Tupolev Tu-22М3, ja Tupolev Tu-160.
Toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimilla oli käytössään muutamia sotasaaliiksi saatuja Tupolevin pommikoneita (DB- ja SB-koneita) ja lukuisia muita neuvostoliittolaisia tyyppejä.
Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalikaupan aikana tarjottiin neuvostoliittolaisia lentokoneita myös Finnairille, mutta lähinnä niiden suuren huoltotarpeen ja polttoainekulutuksen vuoksi Finnair pitäytyi yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin lentokoneissa.
|
|