Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Turjansaame:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Turjansaame on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri näkökulmia Turjansaame:een, käsittelemme sen tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Turjansaame:stä ja kutsuu lukijoita syventämään tietojaan ja ymmärrystään tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Turjansaame | |
---|---|
Oma nimi | saa´mekiill |
Muu nimi | turjanlappi |
Tiedot | |
Alue | Venäjä |
Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
Puhujia | 2 (2010) |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | ei kirjakieltä |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
ISO 639-3 | sjt |
Turjansaame (turjansaameksi Са̄мь кӣлл) on Kuolan niemimaalla Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat turjansaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, kiltinänsaame ja akkalansaame. Kieli on äärimmäisen uhanalainen. 1990-luvun alussa kieltä puhui kuusi ja vuonna 2010 enää vain kaksi henkilöä. Kielen puhujat ovat vanhuksia. Kuolan niemimaan saamelaiskeskukseksi perustetulle Luujärvelle siirrettyjen turjansaamelaisten keskuudesta turjansaame on jo lähes kokonaan hävinnyt.lähde?
1800-luvun lopussa turjansaamea puhui noin 450 ihmistä kuudessa eri kylässä. 1930-luvulla turjansaamelaisia kiellettiin puhumasta kieltään ja heidät pakkosiirrettiin muualle heidän suurimmasta kylästään. Vuonna 1930 turjansaamelle kehitettiin oma kirjoitustapa, joka perustui koltansaamen latinalaiseen kirjaimistoon. Myöhemmin se vaihdettiin kyrilliseen.
|