Turun kaupunginsairaala

Seuraavassa artikkelissa Turun kaupunginsairaala:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, tavoitteena tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkymä tästä aiheesta. Perusteellisia näkökohtia analysoidaan, erilaisia ​​mielipiteitä tutkitaan ja esitellään erityistapauksia, jotka osoittavat Turun kaupunginsairaala:n tärkeyden ja merkityksen nykyään. Samoin esitellään asiaankuuluvaa dataa, päivitettyjä tilastoja ja perehdytään Turun kaupunginsairaala:n vaikutuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle vankkaa ja ajan tasalla olevaa tietoa Turun kaupunginsairaala:stä, jotta hän voi ymmärtää tämän aiheen perusteellisesti ja muodostaa siitä oman mielipiteensä.

Turun kaupunginsairaala
Rakennuksen 1 pääsisäänkäynti
Rakennuksen 1 pääsisäänkäynti
Sijainti
Osoite Kunnallissairaalantie 20, 20700 Turku
Linkki
Kotisivut www.turku.fi/toimipaikat/kaupunginsairaala
Kaupunginsairaalan rakennus 5, arkkitehti Eskil Hindersson, 1910.
TYKSin kirurginen sairaala Kunnallissairaalantiellä, sen takana kaupunginsairaalan rakennus 1.

Tyks Mäntymäen sairaala (entinen turun kaupungin sairaala) on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ylläpitämä alue joka sijaitsee valtaosin Mäntymäen sairaala-alueella Kurjenmäen (ei Mäntymäen) kaupunginosassa. Rakennuksen 1 pääsisäänkäynnin osoite on Kunnallissairaalantie 20, ja sairaalakorttelia rajaavat muut kadut ovat Kaskentie, Vähäheikkiläntie ja Luolavuorentie. Alueen vanhimmat rakennukset ovat peräisin Kupittaan sairaalana tunnetusta mielisairaalasta, joka on nykyisin osa kaupunginsairaalaa.

Sairaala-alueella sijaitsevat (tammikuussa 2016) muun muassa Mäntymäen terveysasemat 1 ja 2, korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, sisätautien ja geriatrian poliklinikat, psykiatrian osastot, lastenneurologinen yksikkö, hoitotarvikejakelu, tähystysyksikkö sekä vanhustenhoitoon erikoistunut Kaskenlinnan sairaala. Rakennuksen 1 yhteydessä toimii myös Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kirurginen sairaala. Vanhassa puurakennuksessa n:o 13 Kunnallissairaalantien varressa sijaitsee Turun terveydenhuoltomuseo.

Lisäksi Kaskentien koillispuolella Kurjenmäen vanhalla sairaala-alueella sijaitsevat muun muassa kasvatus- ja perheneuvola, kotihoidon toimistot, kuntoutumistalot Terassi ja Kurjenpakka sekä vanhusten palvelutalot Kurjenmäkikoti 1 ja 2.

Turun kaupunginsairaalan lasten ja nuorten poliklinikka sijaitsee osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 30.

Rakennusten historiaa

Mäntymäen sairaala-alue

Mäntymäen sairaala-alueen vanhimpia rakennuksia on alun perin sairaala-alueen talousrakennukseksi 1910 valmistunut jugendtyylinen tiilirakennus numero 5, jonka suunnitteli tiettävästi Turun kaupunginarkkitehti Eskil Hindersson. Kolmikerroksisen rakennuksen pohjakerroksessa olivat aikoinaan varastohuoneet, jääkellari ja pesutilat. Toisessa kerroksessa olivat keittiöt ja liinavaatteiden huoltotilat, kolmannessa palvelusväen asunnot. Vuonna 1987 siihen muutti psykiatrian klinikka Kurjenmäen sairaala-alueelta. 2010-luvulla rakennuksessa ovat toimineet TYKSin nuorisopsykiatrian osastot ja mielenterveystoimiston päivätoiminta.

Kurjenmäen vanha sairaala-alue

Kurjenmäen vanha sairaala-alue sijaitsee Uudenmaantien ja Kaskentien välissä ja muodostuu neljästä suuresta ja muutamasta pienemmästä uusrenessanssityylisestä kivirakennuksesta. Alue alkoi rakentua vuonna 1893, kun sinne perustettiin kunnallinen köyhäintalo, jossa vähävaraiset ihmiset tekivät saamansa elatusavun vastineeksi maataloustöitä. Alueen vanhimmat rakennukset ovat Uudenmaantien varren kaksi vierekkäistä taloa, jotka 1950-luvulla yhdistettiin betonisella väliosalla Kurjenlinnaksi kutsutuksi kokonaisuudeksi (rakennus n:o 33). Rakennukset on alun perin tehty kasarmeiksi. Vuodesta 2009 Kurjenlinna on rapistunut tyhjillään, kun siinä toiminut, Kurjenlinnan hoivasairaalaksi kutsuttu Turun kaupunginsairaalan pitkäaikaissairaiden yksikkö muutti Vähäheikkiläntielle uuteen Kaskenlinnan sairaalaan.

Alueen länsilaidalla sijaitsee vuonna 1899 valmistunut arkkitehti Arthur Kajanuksen suunnittelema rakennus. Se rakennettiin alun perin köyhäintalon työlaitokseksi, jossa tehtiin puu-, nahka- ja tekstiilitöitä. 1920-luvulla työlaitos muutettiin miesten hoidokkirakennukseksi ja sitä korotettiin yhdellä kerroksella. Vuosien 1955–1959 muutostöissä siihen sijoitettiin Turun kaupungin B-mielisairaala. 1990-luvulla siinä sijaitsivat geropsykiatrian hoito-osastot, nykyisin kasvatus- ja perheneuvola, lasten puheterapia sekä kotihoidon toimistot.

Näiden lisäksi Kurjenlinnan ja työlaitosrakennuksen välissä sijaitsee kolmikerroksinen vaalea rakennus. Alueen pienempiin rakennuksiin kuuluvat työpaja-korjaamo, autotalli ja luonnonkivestä tehty ruumishuone.

Suljettujen osastojen väärinkäytöstapaukset

Helmikuussa 2016 tuli ilmi, että Turun kaupunginsairaalan vanhustenpsykiatrian suljetulla G1-osastolla on vuosien ajan kohdeltu kaltoin potilaita. Myöhemmin tutkinta laajeni myös muille psykiatrisille osastoille ( A1, A3 ja A6). Lähteiden mukaan laittomuudet olivat saaneet jatkua sairaalan johdon suojeluksessa. Potilaita pahoinpideltiin, ylilääkittiin jopa tajuttomaksi ja nöyryytettiin. Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilä vahvisti, että jotkut osaston työntekijät ovat kohdelleet potilaita epäasiallisesti, nukkuneet yövuorossa ja laiminlyöneet tehtäviään, mutta asiasta ei ollut raportoitu eteenpäin Valviralle.

Kaupungin tilaaman konsulttiselvityksen mukaan psykiatrisia osastoja johdettiin "mutu-tuntumalla" ja vastuu hoitotyöstä oli joko puutteellista tai puuttui kokonaan. Omahoitajia ei käytännössä ollut. Suuria puutteita ja parannustarpeita oli edelleen syyskuussa 2016. Lokakuussa 2016 rikostutkinta ja Turun sisäinen selvitys olivat yhä kesken.

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e f g Sairaala-alueen kartta (Arkistoitu – Internet Archive), Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  2. Mäntymäen terveysasema 1, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  3. Mäntymäen terveysasema 2, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  4. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  5. Silmätautien poliklinikka, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  6. Sisätautien poliklinikka, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  7. Geriatrinen poliklinikka, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  8. Lastenneurologinen yksikkö, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  9. Hoitotarvikejakelu, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  10. Tähystysyksikkö (Arkistoitu – Internet Archive), Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  11. Laitala, Jouni: Kaskenlinnan sairaala – suunnittelusta toteutukseen (Arkistoitu – Internet Archive), Schauman Arkkitehdit Oy 2009. Viitattu 21.1.2016.
  12. Kaskenlinnan sairaala, Turun kaupunki Kaskenlinnan sairaala], Fonecta. Viitattu 21.1.2016.
  13. Turun terveydenhuoltomuseo, Visit Turku -sivusto. Viitattu 21.1.2016.
  14. Lasten ja nuorten poliklinikka, Turun kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  15. Hankesuunnitelma, Mäntymäen sairaalarakennus 5, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos 16.10.2013, sivu 7. Viitattu 21.1.2016.
  16. Tarkastuskertomus, Kurjenlinnan sairaala (Arkistoitu – Internet Archive), Länsi-Suomen lääninhallitus 20.12.2007. Viitattu 21.1.2016.
  17. Tyhjä Kurjenlinna rapistuu vauhdilla (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 3.7.2015. Viitattu 21.1.2016.
  18. a b Pinola, Juho & Heikki: Kurjenmäen vanha sairaala-alue, Turku, Kajaanin kaupunkieksploraatio -sivusto 2015. Viitattu 21.1.2016.
  19. Korja-Kaskimäki, Leena: Kurjenlinnassa arki rullaa painollaan vaatimattomista tiloista huolimatta, Turun Sanomat 6.2.2004. Viitattu 21.1.2016.
  20. Kysymys: Kurjenmäen vanha sairaalarakennus Turussa (Arkistoitu – Internet Archive), Kysy.fi-palvelu, Helsingin kaupunginkirjasto 20.7.2015. Viitattu 21.1.2016.
  21. a b c Härkönen, Rebekka: Potilaita pahoinpideltiin vuosien ajan Turussa (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 18.2.2016. Viitattu 23.2.2016.
  22. Petrin isä oli Turun sairaalan "kauhujen osastolla" – isä kuiskasi usein: "Ne uhkaavat ampua mua" mtv.fi. Arkistoitu 17.11.2016. Viitattu 16.11.2016.
  23. Raportti: Kupittaan mielisairaalaa johdettiin mutu-tuntumalla ts.fi. Arkistoitu 17.11.2016. Viitattu 16.11.2016.

Aiheesta muualla