Užhorod
Nykymaailmassa Užhorod:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä käsite, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai ajankohtainen aihe, Užhorod on onnistunut kiinnittämään huomiota ja herättämään keskustelua useilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on ollut eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Koska Užhorod on edelleen korkealla globaalilla asialistalla, on ratkaisevan tärkeää kaivaa syvemmälle sen kontekstiin, vaikutuksiin ja merkitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Užhorod-ilmiötä ja sen eri seurauksia tarjoamalla kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.
| Užhorod (Ужгород) |
|
|---|---|
 Kaupunkinäkymä Užhorodin linnasta. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Užhorod |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Taka-Karpatian alue |
| Piiri | Užhorodin piiri |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Bohdan Andrijiv |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 31,56 km² |
| Korkeus | 169 m |
| Väkiluku (2013) () | 116 349 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 88 000 |
| Suuntanumero(t) | +380 312 |
Užhorod (ukr. Ужгород, ven. Ужгород, Užgorod, unk. Ungvár, tšek. Užhorod, slovakiksi Užhorod, saks. Ungwar, jidd. אונגװיר) on kaupunki Länsi-Ukrainassa Slovakian rajalla. Se on Taka-Karpatian alueen pääkaupunki, ja väkiluku on 111 300 (2013).
Historia
Kaupunki on nimetty pohjoisesta Karpaateilta saapuvan, kaupungin läpi virtaavan Už-joen mukaan.
Kaupungin ovat perustaneet luultavasti slaavit ensimmäisellä vuosituhannella. Siitä tuli 800-luvulla pienen myyttisen Laboretsin hallitseman ruhtinaskunnan keskus. Vuodesta 1318 sen omistivat 360 vuotta italialaiset herttuat.
Vuonna 1919 alue liitettiin Tšekkoslovakiaan ja vuoden 1938 Wienin ensimmäisessä välitystuomiossa siirrettiin Unkarille.
Toisessa maailmansodassa 27. lokakuuta 1944 sen valtasi Puna-armeijan 4. Ukrainan rintama. Vuodesta 1945 lähtien kaupunki on kuulunut Ukrainaan.
Užhorodin kansallinen yliopisto on toiminut vuodesta 1945.
Väestö
Asukkaista 77,8 % on ukrainalaisia ja ruteeneja, 9,6 % venäläisiä, 6,9 % unkarilaisia ja 2,2 % slovakkeja (vuoden 2001 väestölaskenta).
Kuvia
-
Kaupunki on nimetty sen läpi virtaavan Už-joen mukaan. -
Taka-Karpatian aluehallinnon rakennus ja ukrainalaisen runoilija Taras Ševtšenkon patsas. -
Kreikkalaiskatolinen katedraali Užhorodissa. -
Arkkienkelin Mikaelin puukirkko vuodelta 1777. -
Kulttuuriperintökohteisiin kuuluva kirkko tämäkin. -
Katunäkymä kantakaupungista. -
Rautatieasema. -
Lentoaseman aluetta. -
Neuvostopostimerkki Eurooppaa lämmittävän, Jamalin Nenetsian Urengoista Taka-Karpatian Užhorodiin vedetyn valtavan kaasuputken kunniaksi 1983.
Lähteet
- ↑ a b Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 4.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Serhiy Bilenky: Uzhhorod National University Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2021. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
