USS Abraham Lincoln (CVN-72)

USS Abraham Lincoln (CVN-72)
USS Abraham Lincoln
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Newport News Shipbuilding and Drydock Company, Newport News, Virginia
Kölinlasku	3. marraskuuta 1984
Laskettu vesille	13. helmikuuta 1988
Palveluskäyttöön	11. marraskuuta 1989
Tekniset tiedot
Uppouma	97 000 t
Pituus	332,8 m
Leveys	76,8 m
Syväys	12,5 m
Koneteho	194 MW
Nopeus	56 km/h
Miehistöä	3 200 laivahenkilökuntaa ja 2 480 lentohenkilökuntaa
Aseistus
Aseistus	RIM-7 Sea Sparrow RIM-116 90 lentokonetta ja helikopteria
Infobox OK

USS Abraham Lincoln (runkonumero CVN-72) on Yhdysvaltain laivaston Nimitz-luokan lentotukialus.

Valmistus

Pääartikkeli: Nimitz-luokka

Alus tilattiin 27. joulukuuta 1982 Newport News Shipbuilding and Drydock Companyltä Newport Newsistä Virginiasta Yhdysvalloista, missä köli laskettiin 3. marraskuuta 1984. Alus laskettiin vesille 13. helmikuuta 1988 kumminaan entisen laivastoministerin James H. Webbin puoliso JoAnn K. Webb. Sen valmistuskustannukset olivat 4,5 miljardia dollaria laskettuna vuoden 2007 rahana.

Aluksen miehistö siirtyi alukselle 17. huhtikuuta 1989. Aluksella nostettiin Yhdysvaltain lippu ensi kertaa 1. toukokuuta. Sen ykkösreaktori asetettiin täydelle teholle ensimmäistä kertaa 4. heinäkuuta. Heinä-elokuun aikana aluksen miehistö kuormasi alukselle 291 konttia ampumatarvikkeita sekä muuta materiaalia kaikkiaan 26 555 tonnia. Alus läpäisi ensitestit 30. heinäkuuta ja se oli valmistajan satamassa järjestetyissä testeissä 7.-12. elokuuta ja avomeritesteissä elokuun lopulla. Varsinaiset valmistajan testit saatettiin loppuun 14. syyskuuta.

Aluksen satamavartiointi järjestettiin ensimmäisen kerran 1. marraskuuta. Alus liitettiin laivastoon 11. marraskuuta sen ollessa kiinnittyneenä Norfolkin laituriin 12. Aluksen ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin William B. Hayden. Tilaisuuden päätteeksi tukialuksen yli lensi lentokoneita laivaston hävittäjälaivueista VF-41 ja VF-84, rynnäkköhävittäjälaivueista VFA-15 ja VFA-87, rynnäkkölaivueista VA-36 ja VA-65, ilmavalvontalaivueesta VAW-124 ja sukellusveneentorjuntalaivueesta VS-24.

Palvelus

Alus läpäisi 12.-13. maaliskuuta 1990 viimeisen vastaanottotestin. Se siirrettiin 14. maaliskuuta valmistajalle, joka korjasi testeissä havaitut puutteet ja viat. Alus poistui kuivatelakalta 5. kesäkuuta, jonka jälkeen sille kuormattiin seuraavan kuukauden aikana materiaalia. Se palasi palvelukseen 24. heinäkuuta, kun se oli läpäissyt uusinta testit korjausten tarkastamiseksi.

Alus siirrettiin syyskuussa 1990 Tyynelle valtamerelle yhteistoimintaharjoitukseen Argentiinan laivaston ilmavoimien kanssa. Alus aloitti ensimmäisen palvelusrupeamansa läntisellä Tyynellämerellä, kun se määrättiin 28. toukokuuta 1991 osallistumaan Irakin vastaisiin sotatoimiin operaatio Desert Shieldissä ja Desert Stormissa.

Abraham Lincoln oli matkalla Intian valtamerellä, kun se määrättiin evakuoimaan Yhdysvaltain kansalaisia Luzonin saarelta Pinatubon purkauduttua. Alus johti evakuointeihin määrättyä 23 aluksen osastoa, joka evakuoi kaikkiaan 45 000 henkeä Subic Bayn laivastotukikohdasta Cebuun (operaatio Fiery Vigil).

Operaatiosta vapauduttuaan alus siirtyi Persianlahdelle, josta sen koneet tekivät tiedustelu- ja taistelulentoja Irakin ja Kuwaitin alueella tukiessaan liittokunnan maajoukkojen operaatioita. Irakin sodan hyökkäysvaiheen päätyttyä presidentti George W. Bush piti sen kannella puheen, jossa ilmoitti sotatoimien päättyneen.

Alkuvuodesta 1992 alus oli Alamedassa huollossa ja täydennettävänä. Alus määrättiin lokakuussa 1993 Somalian rannikolle tukemaan YK:n toimintaa alueella. Neljän viikon ajan aluksen koneet Mogadishun yllä tukemassa operaatio Restore Hopea.

Abraham Lincoln oli laivaston ensimmäinen alus, jonka lentomiehistöön kuului naispilotti. Luutnantti Kara Spears Hultgreen sai surmansa 25. lokakuuta 1994, kun hänen ohjaamansa F-14 Tomcat laskeutui veteen.

Aluksen kolmas palvelusjakso alkoi huhtikuussa 1995, kun se määrättiin Persianlahdelle tukemaan operaatio Southern Watchia sekä operaatio Vigilant Sentineliä. Alus törmäsi USS Sacramentoon, joka joutui muutamaksi viikoksi Jebel Alissa telakalle, selviten itse pienin vaurioin.

Aluksen neljäs palvelusjakso alkoi kesäkuussa 1998, jolloin se suuntasi Persianlahdelle tukemaan operaatio Southern Watchia. Alus vietti alueella kolme kuukautta. Seuraavana vuonna alus osallistui harjoituksiin ja se oli ylläpitohuollossa Puget Soundin laivastontelakalla Bremertonissa Washingtonin osavaltiossa.

Aluksen viides palvelusjakso alkoi elokuussa 2000, kun se matkasi Persianlahdelle operaatio Southern Watchiin. Tämän jakson aikana alus lentomiehistöineen ja tukialusryhmineen ansaitsi laivaston Meritorious Unit Commendation palkinnon sekä Arleigh Burke Awardin parhaiten edistyneenä Tyynenmeren laivaston osastona.

Kotisatamaan alus palasi 11. syyskuuta 2001. Alus lähti 20. heinäkuuta 2002 tukemaan operaatio Enduring Freedomia. Alus palveli alueella uudelleen operaatio Southern Watchissa ennen vierailuaan Perthissä Australiassa. Vierailun aikana alus sai määräyksen siirtyä Persianlahdelle operaatio Iraqi Freedomiin, mikä jatkoi aluksen palvelusrupeamaa 6. toukokuuta 2003 saakka.

Alus taisteluryhmineen ja lennostoineen osallistui taistelutoimien avaamiseen. Aluksen lentokoneet tekivät kaikkiaan noin 16500 lentosuoritetta ja käyttivät 1,6 miljoonan dollarin edestä ampumatarvikkeita. Lentotukialus palasi kotisatamaan toukokuussa, jolloin Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vieraili aluksella ennen palvelusrupeaman päätöstä ja telakalle siirtoa San Diegossa.

Abraham Lincoln aloitti 15. lokakuuta 2004 seuraavan purjehduskautensa. Alus oli tapaninpäivän maanjäristyksen aikana Hongkongissa, josta se lähti toimittamaan humanitaarista apua katastrofialueelle. Alus toimitti Sumatran länsirannikolta avustustarvikkeita hätää kärsiville operaatio Unified Assistancessa.

Alus lähti tammikuun puolessa välissä 2005 Indonesiasta, kun sen hävittäjiltä kiellettiin lentotoiminta Indonesian ilmatilassa. Laivaston lentäjien on harjoiteltava kahden kolmen viikon välein, jotta heidän kelpoisuutensa säilyisi muuten lentäjät pitäisi määrätä lentokieltoon. Alus siirtyi kansainvälisille vesille, mistä se jatkoi avustustoimintaa 4. helmikuuta saakka. Operaation aikana alukselta toimitettiin maihin 5,7 miljoonaa paunaa avustustarvikkeita. Tukialuslennosto 2:n (CVW-2) helikopterilaivueet HSL-47 Saberhawks ja HS-2 Golden Falcons, joissa oli yhteensä 17 helikopteria, tekivät kaikkiaan 1 747 lentosuoritetta.

Alus osallistui helmikuun 2006 lopulla länsiliittoutuman laivasto-osastoon. Se palasi 8. elokuuta Everettin laivastotukikohtaan, josta se siirtyi 27. elokuuta Puget Soundiin telakalle huollettavaksi. USS Abraham Lincoln poistui 18. joulukuuta kuivatelakalta ja sen huolto päättyi 26. maaliskuuta 2007, kun kontra-amiraali Scott Van Buskirk ottikomentoonsa lentotukialusryhmä 9:n (engl. Carrier Strike Group Nine, CSG 9) kontra-amiraali Bill Goodwinilta.

Alus lähti 19. maaliskuuta 2008 Everettistä Persianlahdelle, mistä se palasi 12. lokakuuta Everettiin. Alus palkittiin 27. heinäkuuta 2009 Franklin Covey Leadership Greatness Awardilla, minkä syynä oli merkittävästi parantunut johtaminen, miehistöntoiminta ja aluksen ilmapiiri.

Alus oli modernisoitavana Puget Soundin laivastontelakalla, mistä se poistui 13. tammikuuta 2010, minkä kustannuksiksi ilmoitettiin 250 miljoonaa dollaria. Alus liitettiin edelleen CSG9:ään.

Abraham Lincoln lähti 15. heinäkuuta taisteluryhmineen Washingtonista länsirannikkoa pitkin osallistuakseen harjoitukseen uusien järjestelmiensä käyttöönottamiseksi.

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Abraham Lincoln (CVN-72).

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet