Nykymaailmassa Union pour un Mouvement Populaire:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Sekä työelämässä että henkilökohtaisessa maailmassa Union pour un Mouvement Populaire on luonut merkittävän vaikutuksen luoden muutoksia ja muutoksia tavassamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Syntymisestään lähtien Union pour un Mouvement Populaire on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa käsitellä erilaisia ongelmia ja haasteita, ja siitä on tullut olennainen osa miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Union pour un Mouvement Populaire:n perustavaa roolia elämässämme ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisiin näkökohtiin ja yhteiskuntaan yleensä.
Union pour un Mouvement Populaire | |
---|---|
Perustettu | 17. marraskuuta 2002 |
Lopetti | 29. toukokuuta 2015 |
Johto | |
Ideologia |
liberaalikonservatismi kristillisdemokratia |
Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto |
Toimisto |
55, rue La Boétie 75384 Paris Cedex 08 |
Kansainväliset jäsenyydet |
Euroopan kansanpuolue International Democrat Union Centrist Democrat International |
Kotisivu | republicains.fr |
Union pour un Mouvement Populaire (UMP, suom. Kansanliikkeen Unioni.) (alk. Union pour la Majorité Présidentielle, suom. Presidenttienemmistön Unioni) oli ranskalainen keskusta-oikeistolainen puolue, joka perustettiin vuonna 2002 tukemaan Jacques Chiracia presidentinvaaleissa. UMP:n muodostivat Rassemblement pour la République, Démocratie Libérale, suuri osa Ranskan demokratian unionista, Parti radical ja Parti populaire pour la démocratie française. UMP:llä oli noin 300 000 jäsentä. Puolue muuttui Les Républicains -nimiseksi puolueeksi toukokuussa 2015.
Puolue tuki pääasiassa Chiracia, mutta osoitti myös riippumattomuutta. Chiracin ja Jean-Pierre Raffarinin hallituksen epäsuosio sai suuren osa sen jäsenistä kannattamaan Chiracin kilpailija Nicolas Sarkozya. Puolue on myös vastustanut Turkin EU-jäsenyyttä, mitä Chirac ilmoitti kannattavansa.
UMP:n ensimmäinen johtaja Alain Juppé, Chiracin läheinen kumppani, erosi 15. heinäkuuta 2004 tultuaan tuomituksi korruptiosta Pariisin alueella. 29. marraskuuta 2004 Nicolas Sarkozy ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävistä ja ottavansa puolueen johdon. Sarkozy voitti vuoden 2007 presidentinvaalit UMP:n ehdokkaana. Suurin osa puolueesta tuki häntä, mutta merkittäviä poikkeuksia olivat presidentti Chirac, pääministeri Dominique de Villepin, puolustusministeri Michèle Alliot-Marie ja kansalliskokouksen puhemies Jean-Louis Debre.