Nykymaailmassa Université de Montréal on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Tekniikan kehityksen ja ihmisten käyttäytymisen muutosten myötä Université de Montréal:stä on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kaikenikäisten ihmisten kiinnostava kohde. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Université de Montréal on ilmiö, jota ei voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Université de Montréal:n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa.
Université de Montréal | |
---|---|
lat. Universitas Montis Regii
|
|
Perustettu | 1878 |
Tyyppi | Julkinen |
Rehtori | Guy Breton |
Henkilökunta | 7 329 |
Sijainti | Montreal, Kanada |
Sivusto | umontreal.ca |
Université de Montréal on yliopisto Kanadan Quebecin Montrealin kaupungissa.
Université de Montréal aloitti toimintansa 6. tammikuuta 1876 ja se oli aluksi osa Université Laval de Québeciä. Yliopiston aloittaessa oppilaita oli vähemmän kuin sata ja tiedekuntia vain kolme. Vuonna 1895 yliopisto sai yhtenäiset tilat, joihin aiemmin hajallaan ympäri kaupunkia sijainneet tiedekunnat siirrettiin. Itsenäinen laitoksensa yliopistosta tuli 8. toukokuuta 1919. Tulipalo tuhosi yliopiston tilat ja tämän seurauksena Ernest Cormier suunnitteli uuden kampusalueen julkistaen suunnitelman vuonna 1926. Rakennustyöt saatiin lopullisesti valmiiksi vasta 1943 rakentamisen pysähdyttyä joksikin aikaa suuren laman takia. Vuonna 2002 yliopisto alkoi rakennuttaa viittä uutta rakennusta, joihin on tarkoitus sijoittaa tutkimuslaitoksia ja opetustiloja.
Université de Montréalin hallinto- ja opetuskielenä toimii ranska ja sen suullista ja kirjallista osaamista testataan yliopistoon pyrkiviltä. Yliopiston rehtorina toimii Guy Breton. Vuonna 2010 tavallisia opiskelijoita oli 61 253 ja jatkotutkintoa suorittavia oli heidän lisäkseen 15 798. Opetushenkilökuntaa oli yhteensä 7 329. QS World University Rankings listasi Université de Montréalin 83. parhaaksi yliopistoksi maailmassa vuonna 2014.
Yliopistoon kuuluu 13 eri tiedekuntaa ja 2 laitosta: