Nykymaailmassa Uralilainen sanasto on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Perustamisestaan lähtien Uralilainen sanasto:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Kautta historian Uralilainen sanasto on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Uralilainen sanasto:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia nykyään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Uralilainen sanasto on fennougristien kantauralin kieleen mallintamaa sanastoa. Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. On syytä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, vaan muutkin uralilaisten kielten väliset rinnastukset ovat yhtä päteviä.
Suomen, saamen ja unkarin sanat on annettu niiden nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisina. Muiden sanojen ulkoasua on paikoin yksinkertaistettu, varsinkin obinugrilaisia ja samojedikielten sanoja. Udmurtin, komin, nenetsin ja selkupin sanoissa y merkitsee suppeaa keskivokaalia (IPA: ), ö puolisuppeaa, usein labiaalista keskivokaalia (IPA: tai ). Nämä vastaavat perinteisen suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä i̮ ja e̮.
Mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša; mansi-sarakkeessa e = etelämansi, p = pohjoismansi.
Perinteisesti on vastineiden löytymistä samojedikielistä pidetty välttämättömänä ehtona sille, että jonkin sanan voisi olettaa palautuvan uralilaiseen kantakieleen. Monia tällaisia sanoja onkin myös lähes kaikissa muissa uralilaisissa kielissä:
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | samojedikielet | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi | |||
al(a) | vuolli | al- | ül- | ul | uv, ul- | jal- | al- | ŋylʔ
‘alas’ |
yl | |
askel | (e) eśkeľks
(m) aśkəľks |
oškəl | utśkyl | vośkov | (p) ūsil | āselnam | ||||
elä(ä) | eall(it) | ? eŕa(ms) | il(aš) | uly(ny) | ov(ny), ol(ny) | (e) ilt- (p) jalt- ‘parantua’ |
él(ni) | jīlē | ||
isä | eahči | (m) oćä ‘isän isoveli’ |
iza ‘isoveli’ |
äś ‘äidin isä’ |
ős ‘esi-isä’ |
niśśe | ||||
jousi | juoksa | (e) jons | joŋež | (e) jäwt (p) jōwt |
joγəl | íj | ŋyn | ynty | ||
juo(da) | juhk(at) | jü(aš) | juy(ny) | ju(ny) | ɛj- | in(ni) | ŋe(r)- | ö(r)- | ||
kado(ta) | guođđ(et) ‘jättää’ |
(e) kad(oms) ‘jättää’ |
koδ(aš) ‘jättää’ |
kyľy(ny) ‘jäädä’ |
koľ(ny) ‘jäädä, jättää’ |
kōľ- ʹjättää’ |
kăj- 'jättää' |
hagy(ni) | hajjō | |
kaksi (kahte-) | guokti | (e) kavto
(m) kafta |
kok(ət) | kyk | kyk | (e) kiť (p) kit |
kät | két | śiďe | śede |
maksa | Eteläsaame: muekse |
(e) makso, (m) maksa |
mokš | mus | mus | majət | muγəl | máj | mūd | |
me | mij | miń | me | mi | mi | min | mi | mańe | ||
minä | mon | mon | məj, məń | mon | me | äm | én | mań | ||
niel(lä) | njiellat | (e) ńiľe(ms)
(m) ńiľə(ms) |
nel(am) | ńyl(yny) | ńylav(ny) | ńɛlt- | nyel(ni) | ńäla(ś) | ||
nimi | namma | ľem | lüm | ńim | ńim | nam | nem | név | ńim' | |
nuoli | njuolla | nal | nölö | ńöl | ńöv | ńäl | nyíl | -ńi (johdin) |
(qāsə)ńī | |
pesä | beassi | (e) pize
(m) piza |
pəžaš | puz
'muna' |
poz | piťì | pəl | fészek | ṕiďe | pitə |
saarna | śorńi 'puhe' |
sarnåγmen 'puhua leperrellen' |
sarnaś 'vikistä' |
|||||||
silmä | čalbmi | (e) śeľme
(m) śeľmä |
šińča | śin | śin | (e) šäm (p) sam |
sem | szem | sew | saj |
sinä | don | ton | təj, təń | ton | te | te | te | |||
souta(a) | suhkat | šu(aš) | sy(nny) | tow- | evez | tuak | ||||
suoni | suodna | san | šün | sön | sön | (e) tə̄n (p) tān |
tan | ín | ten | |
sydän (sydäme-) | čađa
‘läpi’ |
(e) śeďej, (m) śeďi |
šüm | śulem | śölöm | (e) šäm (p) sim |
səm | szív | śej | |
te | dij | tiń | te | ti | ti | ti | te | |||
tunte(a) | dovdat | tod(yny) | töd(ny)
'saada tietää' |
tud(ni) | tumta | |||||
tuo | duot | (e) to-, tu- | tu(δo) | tu | ti | tɛmŋ
'tällainen' |
tova
'edelleen' |
tu- | ||
vesi (vete-) | veď | wüt | vu | va | wiƭ | víz | jīʔ | üt | ||
viisi (viite-) | vihta | (e) veťe
(m) veťä |
wič | viƭ | vit | (e) ät (p) at |
wet | öt | köt
ʹkymmenenʹ | |
väki | viehka
'melko' |
(e) vij
'voima' |
wij
'voima' |
(jöz)vi
'jänne lihassa' |
(joz)vi
'kahden nivelen väli' |
(e) wew (p) wāγ |
wöγ | -vel, -val (sijapääte) |
wyk | |
suomi | saame | mordva | mari | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi |
Ei kuitenkaan aina: monille suomalais-samojedilaisilla sanoille ei tunneta vastineita ugrilaisista tai edes permiläisistä kielistä.
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | samojedikielet | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi | |||
sota | čuđđe ‘vainolainen’ |
(e) śud(oms) ‘kirota’ |
šuδ(em) ‘kirota’ |
saju° 'sotilas, vihollinen' |
Myös mm. näillä sanoilla on laajasti vastineita halki uralilaisen kielikunnan, aina eri ugrilaisiin kieliin saakka, mutta ei kuitenkaan samojedikielissä. Perinteisesti niiden on katsottu periytyvän vain suomalais-ugrilaisesta kantakielestä asti, joskin tämän erillinen olemassaolo on kyseenalaistettu. Monet, mahdollisesti jopa kaikki, voivat siis olla uralilaisesta kantakielestä periytyviä sanoja, jotka ovat vain myöhemmin kadonneet samojedikielistä (vrt. edellinen osio).
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | |||
aja(a) | vuoddj(it) | ujy(ny)
‘ajaa takaa’ |
voj(ny)
‘karata’ |
aj-
‘paeta’ |
||||
anta(a) | vuovd(it)
‘myydä’ |
(e) ando(ms)
‘syöttää, antaa syötävää’ |
omδ(aš)
‘olla täynnä’ (utare) |
udy(ny)
‘juottaa’ |
ud(ny)
‘juottaa’ |
äntes
‘apu’ |
ad | |
jalka | juolgi | (e) jalgo
‘jalkaisin’ |
jol | gyalog
‘jalkaisin’ | ||||
jää | jiegŋa | (e) ej
(m) äj |
ij | jö | ji | ľǟŋ | jég | |
kolme | golbma | (e) kolmo
(m) kolma |
kum(ət) | kwiń | kujim | kōrəm | három | |
kuusi (kuute-) | guhta | (e) koto
(m) kota |
kut | kwať | kvajt | kāt | hat | |
kyynärä | gardnjil
'kyynärpää' |
(e) keńeŕe
(m) keńəŕ |
kəńer | gyr(pum)
'kyynär(pää)' |
gir(ǯǯa)
'kyynärpää' |
konəl(ōwəl) | könyök | |
käsi (käte-) | giehta | (e) keď, (m) käď |
kit | ki | ki | kǟt | köt | kéz |
neljä | njeallje | (e) ńiľe
(m) ńiľä |
nəl(ət) | ńyl | ńol | ńiľi | négy | |
pihlaja | (e) piźol | pəzle | paleź
‘pihlajanmarja’ |
pelyś
‘pihlajanmarja’ |
pićär | fagyal | ||
sata | čuohti | (e) śado
(m) śada |
šüδö | śu | śo | sat | száz | |
siili | (e) śejeľ
(m) śejəľ |
šülə | soule | sün | ||||
sotka | čoađgi | (e) śulgo
‘sukeltava vesilintu’ |
šue
‘sorsa’ |
śuly | śuv-čöž
‘jokin sorsalaji’ |
säľ | ||
talvi | dálvi | (e) ťeľe
(m) ťala |
tele | tol | töv | täl | tél | |
uusi (uute-) | ođas | od | u | vyl | vyl | új | ||
veri | varra | veŕ | wür | vir | vir | wür | wur | vér |
voi | vuoddja | (e) oj
(m) vaj |
üj | vöj | vyj | woj
'rasva' |
vaj | |
yksi (yhte-) | okta | (e) vejke
(m) fkä |
ik(te) | odig | öt | üχ | 1 | |
suomi | saame | mordva | mari | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari |
Sanarinnastuksista voidaan koota lauserinnastuksia, jotka kuulostavat samalta useissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tunnetuin tällaisista lauseista on "Elävä kala ui veden alla".
suomi | Elävä kala ui veden alla. |
---|---|
viro | Elav kala ujub vee all. |
ersä | Eŕića kal veď alo uji. |
mokša | Eŕaj kal veď ala uji. |
mari | Ilyše kol vüd jymalne ija. |
udmurtti | Uľep ćorig vu ulyn uja. |
unkari | Eleven hal úszik a víz alatt. |