Uralilaiset kansat

Uralilaiset kansat:n maailmassa on aina ollut suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta löytää lisää tästä aiheesta. Uralilaiset kansat on edelleenkin aihe, joka herättää kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa, olipa se yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi edelleenkin aihe. Ajan myötä Uralilaiset kansat:n ympärillä on syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja, mikä on osaltaan edistänyt sen jatkuvaa merkitystä eri aloilla. Tässä artikkelissa aiomme tutkia Uralilaiset kansat:n aihetta perusteellisesti, analysoida sen eri puolia ja tarjota täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Uralilaisten kansojen asuinalueet
Nenetsilapsi

Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä. Uralilaiset kansat voidaan jakaa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin sekä samojedikieliä puhuviin samojedeihin.

Joskus kaikkiin uralilaisiin kansoihin voidaan viitata puhumalla suomalais-ugrilaisista kansoista tai käsitteellä suomensukuinen.

Yleisen näkemyksen mukaan uralilaiset levittäytyivät länteen ja itään Volga-joen seudulta, mutta myös itäisempää alkukotia on ehdotettu. Suurin osa nykyisistä uralilaiskansoista kantaa yhä yhteistä siperialaista geeniperimää vaikka muistuttaakin pääosin maantieteellisiä naapureitaan. Poikkeuksena ovat unkarilaiset, jotka ovat sekoittuneet ei-uralilaiseen väestöön kokonaan. Geneettiset erot uralilaisten kansojen välillä ovat sitä suurempia, mitä suurempia kielelliset erot ovat.

Lähteet

  1. URALIC PEOPLES www.suri.ee. Viitattu 23.6.2021.
  2. Ajankohtaista - Suomi ulkomailla Unkari. Viitattu 23.6.2021.
  3. Puttonen, Mikko: Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – Esi-isämme toivat kielen idästä mukanaan. Helsingin Sanomat, 27.11.2018. Viitattu 29.6.2022.

Aiheesta muualla