Urheiluseura
Nykymaailmassa Urheiluseura:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Urheiluseura on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden, ammattilaisten ja kansalaisten huomion ja keskustelun eri puolilla maailmaa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai taloudellisen kehityksen kannalta. Kautta historian Urheiluseura:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueiden kehityksessä, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat välttämättömiä nykypäivän haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Urheiluseura:n vaikutuksia, tärkeyttä ja seurauksia, analysoimme sen eri puolia ja tarjoamme globaalin näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.
Urheiluseura on yhdistys, joka on perustettu jäsentensä yhteisellä sopimuksella urheilun harjoittamiseksi. Yhdistys voi olla rekisteröimätön tai rekisteröity. Jälkimmäisessä tapauksessa sillä on kirjoitetut säännöt ja Suomessa se on merkitty yhdistysrekisteriin. Kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ovat yleensä yhden tai useamman kansallisen lajiliiton jäseniä. Osa seuroista on lisäksi liikunnan aluejärjestön jäseniä. Patentti- ja rekisterihallitus on luokitellut kaksi kolmasosaa yhdistysrekisterissä olevista yhdistyksistä. Näistä 13 578 luettiin urheilu- tai liikuntayhdistyksiksi vuonna 2018. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000–7000 seuraa. Seurat voivat olla erikoisseuroja, joiden ohjelmassa on vain yksi laji, tai yleisseuroja, joissa harrastetaan useampia lajeja. Usein lajit on eriytetytty jaoksiksi. Yli 5 000 jäsenen seuroja ovat Suomessa ainakin Tampereen Ilves ja Tapanilan Erä. Suomen ensimmäinen urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg (BSF), perustettiin Porissa 26. tammikuuta 1856. Se toimii edelleen.
Perinteinen urheiluseuratoiminta on pääsääntöisesti yleishyödyllistä ja sen jäsen-, lisenssi-, kilpailu- ja vastaavien maksujen kerääminen on verovapaata. Laajaa ammattiurheilutoimintaa ei verotuksessa pidetä yleishyödyllisenä. Yhä useammin ammattiurheilu on järjestetty osakeyhtiömuotoiseksi. Etenkin palloilulajien aikuisten pääsarjojen joukkueet ovat nykyään useissa lajeissa liikeyrityksiä. Muutos urheiluseuroista osakeyhtiöiksi tapahtui Suomessa jääkiekossa ja jalkapallossa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.
Lähteet
- ↑ Turpeinen S, Hakamäki M, Hentunen J, Laine K, Lehtonen K: Seuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona – Havaintoja seuratuen seurannasta vuosilta 2013–2017, s. 13. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, 2018.
- ↑ Liikunnan kansalaistoiminta tutkimustiedon valossa Valtion liikuntaneuvosto. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 5.5.2017.
- ↑ Verohallinto > Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille www.vero.fi. Viitattu 5.5.2017.
- ↑ Forsström, Piritta: Yhdistyksestä osakeyhtiöksi : urheiluseurojen yhtiöityminen - tapaustutkimuksen kohteena Jyp Jyväskylä oy Liikuntasuunnittelun ja -hallinnon pro gradu. 2001. Jyväskylän yliopisto.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluseura Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||