Tässä artikkelissa tutkimme Uskorenije:tä perusteellisesti ja analysoimme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykyään. Uskorenije on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa, sillä se kattaa tärkeitä yhteiskunnan, kulttuurin tai historian näkökohtia. Tässä tekstissä tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Uskorenije:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Lukemisen loppuun mennessä toivomme, että lukijat ymmärtävät Uskorenije:n syvemmän ja merkityksellisemmän, jotta he voivat pohtia sitä ja tehdä siitä omat johtopäätöksensä.
Uskorenije (ven. ускорение, ’nopeuttaminen’) oli Mihail Gorbatšovin vuonna 1985 Neuvostoliitossa käyttöön ottama termi. Käytännössä vuonna 1987 alkanut uskorenije tuotti rahaa raskaaseen teollisuuteen, joka lopulta epävakautti talouden. Uskorenijeen liittyi muun muassa työpaikkojen kurin tiukentaminen ja parempi puoluevirkailijoiden valvonta. Kesäkuussa 1987 uskorenijen todettiin epäonnistuneen ja se korvautui kunnianhimoisemmalla perestroikalla.
Neuvostoliiton kuva oli heikentynyt 1980-luvulla, huolimatta joistakin merkittävistä saavutuksista 70-vuotisen historiansa aikana, kuten siirtymisestä pääosin maatalousyhteiskunnasta ydinasesupervallaksi. Menestyksekkään 1970-luvun jälkeen maa kohtasi uuden taantuman ajan. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) korkea-arvoisten virkailijoiden harhakuva siitä, että talous oli paremmassa kunnossa kuin se todellisuudessa oli, vaikeutti merkittävien uudistusten toteuttamista. Esimerkiksi Leonid Brežnevin ajan ”BAM”-kampanja Siperian rautatien rakentamiseksi ei saanut Neuvostoliiton väestöä innostuneeksi, mikä kertoi erosta Neuvostoliiton viestin ja todellisuuden välillä. Gorbatšov varoitti Brežneviä toistuvasti muuttamaan Neuvostoliiton talouden suuntaa, mutta hänen edeltäjänsä ei kuitenkaan uskonut tilanteen olevan niin huono. Tämän tehottomuuden lisäksi Neuvostoliitossa ei ollut riittävästi myöskään markkinakilpailua. Neuvostoliiton talous jäi länsimaisista talouksista jälkeen lähes jokaisella toimialalla.
Yrittäessään lisätä tuotantoa Gorbatšov käynnisti uudistuksen nimeltä uskorenije, joka tarkoittaa nopeuttamista. Neuvostoliitto oli kohtaamassa taantuman, joten astuttuaan valtaan Gorbatšov yritti elvyttää talouskasvua eri keinoin. Hän edisti tuottavuutta, lisäsi sijoituksia talouteen ja rajoitti alkoholin myyntiä. Nämä kolme toimenpidettä epäonnistuivat kuitenkin täydellisesti. Vaikka propagandakampanjat lisääntyivät ja poissaoloja sekä korruptiota vastaan taisteltiin, näillä toimenpiteillä oli vähäinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen. Sen sijaan se johti korkeisiin inflaatioasteisiin. Useita rakennushankkeita aloitettiin, mutta niitä ei koskaan saatu päätökseen. Alkoholin kieltäminen, vaikka se vähensi kuolleisuutta, lisäsi ihmisten tyytymättömyyttä.