Uudenmaan ja Hämeen lääni

Nykymaailmassa Uudenmaan ja Hämeen lääni on saanut suuren merkityksen useilla alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, kulttuurisella tai teknologisella alalla Uudenmaan ja Hämeen lääni on asettanut itsensä keskeiseksi keskustelun ja mielenkiinnon aiheeksi. Sen vaikutus on havaittu ihmisten jokapäiväisessä elämässä sekä yhteiskuntien dynamiikassa ja eri toimialojen kehityksessä. Tässä artikkelissa tutkimme Uudenmaan ja Hämeen lääni:n merkitystä ja merkitystä nykyään sekä sen vaikutusta elämämme eri puolille. Lisäksi analysoimme, kuinka Uudenmaan ja Hämeen lääni on edelleen vertailukohta nykymaailmassa ja kuinka sen merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa.

Uudenmaan ja Hämeen läänin sinettejä. Sineteissä kuvattuna Uudenmaan ja Hämeen maakuntien vaakunat.

Uudenmaan ja Hämeen lääni (ruots. Nyland och Tavastehus län) oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka alun perin käsitti suurin piirtein nykyiset Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat. Vuosina 16401648 lääni oli väliaikaisesti jaettuna Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi. Vuonna 1775 läänin rajoja muutettiin perusteellisesti, kun läänin pohjoisosa (nykyinen Keski-Suomi) liitettiin Vaasan lääniin. Samaan aikaan Uudenmaan ja Hämeen lääniin liitettiin Turun ja Porin läänistä pääosa nykyistä Pirkanmaan maakuntaa. Vuonna 1831 lääni jaettiin kahtia, jolloin syntyivät Uudenmaan ja Hämeen läänit.

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni

Maaherrat