Uumajanjoki

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Uumajanjoki:n kiehtovaa maailmaa. Puhummepa sitten historiallisen henkilön elämästä, ajankohtaisesta aiheesta, tärkeästä päivämäärästä tai mistä tahansa muusta asiaankuuluvasta aiheesta, Uumajanjoki on aihe, joka epäilemättä kiinnittää huomiomme. Näillä linjoilla aiomme kaivaa sen tärkeyteen, analysoida sen vaikutuksia ja selvittää, miksi Uumajanjoki on niin tärkeä nykyään. Liity kanssamme tälle löytömatkalle ja ylläty kaikesta, mitä meidän on opittava Uumajanjoki:stä.

Uumajanjoki
Poloha řeky na mapě
Poloha řeky na mapě
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Västerbotten
Kunnat Uumaja
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Uumajanjoen vesistö
Pinta-ala 26 814,8 km²
Järvisyys 8 %
Pääuoman pituus 449 km
Joen uoman kohteita
Alkulähde Överuman
  66.1000°N, 14.7833°E
Laskupaikka Holmsund, Uumaja, Uumaja
  63.7167°N, 20.3333°E
Läpivirtausjärvet Storuman, Ajaure (d), Gardiken (d),Överuman (en) (käännä suomeksi)
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 525 m mpy.
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero 525 m
Pituus 460 km
Kaltevuus 1,12 m/km
Keskiylivirtaama 1 390 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama 465 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama 149 m³/s (MNQ)
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Uumajanjokea Uumajan kohdalla

Uumajanjoki (ruots. Ume älv, Umeälven) on Ruotsissa Västerbottenin läänissä virtaava 449 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Uumajanjoen vesistössä sen pääuomaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 26814,8 neliökilometriä, se saa alkunsa läheltä Norjan rajaa ja se laskee Pohjanlahden Merenkurkkuun Uumajan keskustaajamassa. Jokea on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.

Vesivoimaa

Joessa on 19 vesivoimalaitosta: Stornorrfors (599 MW, suurin), Pengfors, Harrsele, Bjurfors Nedre, Bjurfors Övre, Tuggen, Hällforsen, Betsele, Bålforsen, Rusfors, Grundfors, Stensele, Umluspen, Juktan, Gardikfors, Gejmån, Abelvattnet, Ajaure ja Klippen. Voimaloiden yhteisteho on 1 804 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 7 572 gigawattituntia.

Lähteet

Huomautuksia

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Umeälven.

Viitteet

  1. a b Uumajanjoki (SE708510-760630) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 1171–1426, 25.12.2020 (ruotsiksi)
  3. a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
  4. a b c Uumajanjoen vesistö (Excel-lomake nro 23973), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  5. Weilin + Göösin tietosanakirja 5, s. 2063. Weilin + Göös, 1994.
  6. a b Kuhlins, Leif: Umeälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
  7. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
  8. Uumajanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  9. Sjöar och vattendrag Luulaja: Länsstyrelsena. Viitattu 28.7.2014. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla