Uusivuosi
Nykymaailmassa Uusivuosi on aihe/käsite/henkilö, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, taiteesta tai jokapäiväisestä elämästä, Uusivuosi on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät elämän eri puolia. Sen vaikutus näkyy keskustelujen kehittymisessä, tiettyihin ongelmiin annetussa lähestymistavassa tai päätösten tekotavassa. Uusivuosi on synnyttänyt kiistoja, inspiraatiota, pohdiskelua ja toimintaa, ja siitä on tullut avaintekijä nykymaailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Uusivuosi:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä eli uudenvuodenaatto vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi eli uudenvuodenpäiväksi. Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin esimerkiksi ilotulituksilla. Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle. Uusivuosi yhteen kirjoitettuna tarkoittaa tapahtumaa, jota vietetään viimeisenä päivänä. Erikseen kirjoitettuna uusi vuosi viittaa koko seuraavaan vuoteen.
Nykyisessä länsimaisessa ajanlaskussa vuoden viimeinen päivä on 31. joulukuuta ja vuoden ensimmäinen päivä 1. tammikuuta. Uudenvuodenpäivä on Suomessa ja useissa muissa maissa yleinen pyhä- ja vapaapäivä.
Eri kulttuureissa
Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan. Elinkeinollisista ja historiallisista syistä vuodenvaihde on ollut eri vuodenaikoina. Muinaisten babylonialaisten vuodenvaihde oli kevätpäiväntasauksena. Heillä oli myös toinen vuodenvaihde syyspäiväntasauksena. Egyptiläiset aloittivat vuoden kesäpäivänseisauksesta. Vuoden ensimmäisen päivän sijoittaminen tammikuun ensimmäiseen päivään on roomalainen käytäntö. Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa vuosi vaihtuu eri aikoihin. Suomessa vuodenvaihde oli vanhastaan syksyllä kekrin aikoihin, kun maataloustyöt oli saatu päätökseen.
Länsimaat ja kristinusko
Roomalaiset alkoivat ennen ajanlaskun alkua viettää uutta vuotta tammikuun ensimmäisenä päivänä, kun aikaisemmin sitä oli vietetty maaliskuussa. Kristityt pyrkivät korvaamaan kalendae-juhlan jouluun liittyvällä paastopäivällä. Myöhemmin päivä nimettiin Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäiväksi ja sittemmin myös Jeesuksen nimipäiväksi. Katolinen kirkko viettää tammikuun ensimmäistä Neitsyt Marian juhlana, kun taas luterilaiset ja ortodoksit Kristuksen ympärileikkaamisen muistoksi.
Juutalaisuus
- Pääartikkeli: Roš hašana
Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen perimätiedon mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3761 eaa. juliaanisen kalenterin mukaan.
Islam
Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen perimätiedon mukaan profeetta Muhammad pakeni tuona päivänä Mekkasta Medinaan.
Kiinalainen uusivuosi
- Pääartikkeli: Kiinalainen uusivuosi
Vanhan kiinalaisen kalenterin mukainen vuodenvaihe on silloin, kun uusikuu sattuu toisen kerran talvipäivänseisauksen jälkeen. Aurinko on tällöin Eläinradalla Vesimiehen merkissä. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalainen uusivuosi sattuu tavallisimmin helmikuuhun, joskus tammikuun lopulle. Vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuodet nimetään ”taivaallisen rungon” ja ”maallisen oksan” merkkien perusteella.
Venäläinen uusivuosi
- Pääartikkeli: Venäläinen uusivuosi
Venäjällä uusivuosi on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se on ajankohdaltaan lähempänä läntisen kristikunnan maissa vietettävää joulua kuin venäläis-ortodoksinen joulu – ortodoksiset kirkothan noudattavat Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta juliaanista kalenteria, joka on parisen viikkoa jäljessä gregoriaanista. Lahjoja jakava Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö eli Lumihiutaletyttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Pakkasukko on Joulupukin vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.
Suomalainen uusivuosi
- Pääartikkeli: Suomalainen uusivuosi
Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvulta alkaen ja virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen. Uudenvuoden päivä ei näytä olleen muinoin kovinkaan merkittävä suomalaisille. Päivällä ei ollut paljon merkitystä, sillä vuoden katsottiin vaihtuneen kekrinä. Yksi todiste päivän merkityksettöyydestä suomalaisessa muinaisukossa on, että juhlalle ei ole omistettu Suomessa minkään katolilaisen suojeluspyhimyksen juhlaa. Toisin sanoen tuolloin Suomessa merkittävimpänä kirkkona toiminut katolinen kirkko ei kokenut tarvetta korvata minkään uudenvuoden aikaista pakanallista juhlaa omalla juhlallaan. Joitakin vähäisiä tapoja uuteenvuoteen muinaisilla suomalaisilla kuitenkin liittyi. Tinaa valettiin, onnea ennustettiin vedestä ja onnea myös kuunneltiin tienhaaroissa. Nämä tavat tunnettiin kautta maan. Paikoin myös piirrettiin aurinkopyöriä oviin joulun tapaan.
Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi nakit ja perunasalaatti. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta. Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja. Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.
Uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Eniten ilotulitteita ammutaan uudenvuodenaaton juuri vaihtuessa uudenvuodenpäiväksi. Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on jo paikoin aloitettu uudenvuodenaaton vastaisena yönä.
Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan uudenvuodenkenkien valamisella. Tapa on alun perin liittynyt kekrin juhlimiseen.
Vuosituhannen vaihtuminen
Monissa maissa järjestettiin erilaisia juhlia vuosituhannen vaihteessa, kun 1000-luku vaihtui 2000-luvuksi. Myös Suomessa järjestettiin rumpu- ja tanssiesitys sekä Suomen suurin ilotulitusnäytelmä, jonka teki japanilainen Hanabi-ryhmä.
Vuoden vaihtuminen eri aikavyöhykkeillä
Seuraavassa taulukossa näkyy vuoden vaihtuminen maailmalla aikavyöhyke kerrallaan. Osa valtioista on jakautunut useammalle aikavyöhykkeelle. Tällöin kunkin vyöhykkeen kohdalla annetaan suluissa tarkemmat alueet valtion sisällä sekä mahdollinen aikavyöhykkeen nimi. Osalla valtioista on eri aikavyöhykkeillä sijaitsevia erillisiä itsehallintoalueita. Näiden kohdalla emämaa ilmoitetaan kursiivilla alueen nimen perässä. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevat maat, joissa on vuodenvaihteen aikana käytössä kesäaika, on merkitty tähdellä.*
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Lähteet
- Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
Viitteet
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Uusi vuosi Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Iso vai pieni alkukirjain? Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 26.2.2013. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Aikakirja 2010 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 4.11.2011.
- ↑ Anno 2011, s. loppusivulla taulukko Kansalliset juhlapäivät 2011. Ajasto, 2010.
- ↑ Hakusana vuodenvaihde teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö. Espoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
- ↑ Uudenvuodenpäivä Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
- ↑ a b Seljavaara & Kärjä, s. 12.
- ↑ Nieminen, Kirsti: Kiinalainen kalenteri Ajastaika. 2/2004. Ajasto. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Nykyiset Venäjän juhlapäivät Suomi-Venäjä-seura. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Dobrowolski, Taneli: Joulunviettoa Venäjällä Rusgate. Viitattu 25.12.2010.
- ↑ Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä Tunturisuden joulusivut. Viitattu 25.12.2010.
- ↑ Uudenvuoden vanhat perinteet yle.fi. 30.12.2016. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ » Joulunajan tapoja taivaannaula.org. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 20. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- ↑ a b c Uusi vuosi Kaikki juhlista. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Aalto 1999, s. 24.
- ↑ Seljavaara & Kärjä, s. 16.
- ↑ Heikkinen, Maarit: Vuodenvaihteen uudet ja vanhat perinteet 25.10.2008. Plaza.fi. Arkistoitu 30.4.2010. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Kekri – Syksyn juhlia, pyhiä ja kummajaisia nebu.finlit.fi. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ Millenniumin juhlintaa Ylen Elävä arkisto. Viitattu 28.4.2010.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta uusivuosi Wikimedia Commonsissa
