Vähä-Vuotunki
Nykymaailmassa Vähä-Vuotunki on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Vähä-Vuotunki:stä on tullut yhteiskuntaan, talouteen tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi jatkuva keskustelu- ja analyysipiste tutkijoille, asiantuntijoille ja uteliaille. Vuosien varrella Vähä-Vuotunki on kehittynyt ja synnyttänyt syviä keskusteluja sekä tärkeitä edistysaskeleita, jotka ovat merkinneet virstanpylväitä historiassa. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Vähä-Vuotunki:n eri puolia ja analysoimaan sen vaikutusta elämäämme.
| Vähä-Vuotunki | |
|---|---|
 Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Oulu, Vuotto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vuotonoja |
| Järvinumero | 60.026.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 94 m |
| Rantaviiva | 6,24 km |
| Pinta-ala | 1,1 km² |
 Vähä-Vuotto |
|
|
|
|
Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järven korkeus on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi laskee Kiiminkijokeen Vuotonojan ja Vepsänjoen kautta.
Vähä-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se erkani Litorinamerestä maankohoamisen myötä.
Järvessä on kaksi saarta, Tiironsaari ja Kettusaari. Pohjoisrannalla on Vaarintupa-niminen kota, liiteri ja laavu. Kota oli aiemmin länsirannalla, jonne johtavat yhä pitkospuut Alapääsuon yli. Myös Kettusaaressa on laavu. Vähä-Vuoton kylän asustusta on järven itärannalla, samoin kuin kesämökkejä. Järven rannat ovat muuten asumattomia. Eteläisimmän Lieju-nimisen lahden rannalla on suurehko Lieppäänsuo-niminen suo.
Lähteet
- ↑ a b c Vähä-Vuotunki Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
