Võru

Tässä artikkelissa käsittelemme Võru-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä asiasta. Näillä linjoilla tutkimme Võru:n eri puolia analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamalla syvällistä pohdintaa sen merkityksestä ja merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Tämä artikkeli pyrkii edistämään Võru:n tuntemusta ja ymmärtämistä kattavalla ja rikastuttavalla tavalla sen alkuperästä sen kehitykseen, sen vaikutuksen kautta yhteiskuntaan ja sen suhteeseen muihin relevantteihin aiheisiin.

Võru linn
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Võru linn

Koordinaatit: 57°51′N, 27°00′E

Valtio  Viro
Maakunta Võrumaa
Perustettu 1784
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Anti Allas
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 14,01 km²
Väkiluku (1.1.2018) 12 242
 – Väestötiheys 874 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Võru

Võru (võroksi Võro, saks. Werro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa. Se sijaitsee Tamulajärven rannalla. Vuoden 2018 alussa kaupungissa oli 12 242 asukasta.

Historia

Kaupungin perusti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarinnan Katariina II:n toivomuksesta 21. elokuuta 1784 entisen Võrun kartanon paikalle. Kaupungin varhaisilta vuosilta on säilynyt säännöllinen ruutukaava, puurakennuksia ja kaksi Katariinalle omistettua kirkkoa: luterilainen kirkko vuodelta 1793 ja ortodoksinen kirkko vuodelta 1804.

Võru on ollut yli 200 vuotta paikallishallinnon, yrittäjyyden, kulttuurin ja urheilun keskus. Alkuaikoina hallinnon edustajat olivat saksalaista syntyperää, mutta 1900-luvun alussa kaupunki sai ensimmäiset etnisesti virolaiset kaupunginvaltuutetut.

Kulttuuri ja koulutus

Tunnetuin võrulainen on Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka asui kaupungissa vuosina 1833–1877 ja toimi kaupunginlääkärinä. Nykyään kaupungissa on hänelle omistettu museo ja patsas.

Võru on historiansa aikana ollut myös tärkeä koulukaupunki. 1800-luvun loppupuolella kaupungissa oli seitsemän koulua, joissa työskenteli 31 opettajaa ja 317 oppilasta, vaikka Võrun asukasluku oli alle 3 000. Vuonna 1914 perustettiin Võrun naisten käsityökoulu ja 1925 Võrun teollisuuskoulu. Vuosina 1921–1930 kaupungissa toimi opettajaseminaari.

Vuodesta 1995 Võrussa on toiminut valtiollinen tutkimus- ja kehityslaitos Võron instituutti, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.

Talous

Võru yhdistettiin rautateillä Riikaan ja Pihkovaan vuonna 1889, ja vuonna 1915 kaupunki sai sähkön. Vuonna 1940 Võrussa oli 6 600 asukasta. Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen kaupunkiin perustettiin monia teollisuuslaitoksia, muun muassa huonekalutehdas, jalkinetehdas, meijeri ja rakennusyhtiöitä. Võruun rakennettiin uusia asuinalueita, kaupungin väkiluku ja pinta-ala kasvoivat.

Suunnitelmatalouden romahdus toi Võruun aluksi taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, mutta ajan mittaan vanhojen yritysten toiminta on saatu vastaamaan markkinatalouden vaatimuksia ja kaupunkiin on syntynyt uusiakin yrityksiä.

Väestö

Vuonna 2011 Võrun kaupungissa oli 12 667 asukasta, joista 11 652 (92,0 %) oli virolaisia, 804 (6,3 %) venäläisiä ja 201 (1,6 %) muita kansallisuuksia.

Lähteet

  1. a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 20.5.2018. (viroksi)
  2. a b City tour Võru linn. Viitattu 10.1.2012.
  3. a b c d e f Võru Linnavalitsus: History and culture voru.ee. Viitattu 25.12.2016. (englanniksi)
  4. Welcome! Võro Instituut. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 10.1.2012.
  5. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla