VVER

Tässä artikkelissa aiomme tutkia VVER:n mielenkiintoista maailmaa, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. VVER on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion, sillä sen vaikutus ulottuu useille arkielämän alueille. VVER on herättänyt keskustelua, jossa erilaiset näkemykset ja mielipiteet kohtaavat toisiaan terveysalan vaikutuksista politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa analysoimme VVER:n tärkeimpiä näkökohtia sekä sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden haasteita.

VVER-reaktorit (ven. водо-водяной энергетический реактор, vodo-vodjanoi energetitšeski reaktor) ovat ydinvoimaloissa käytettäviä neuvostoliittolais-venäläisiä painevesireaktoreita. Ne ovat vesijäähdytteisiä, vesihidasteisia energiantuotantoreaktoreja, jotka vastaavat länsimaisia PWR-reaktoreja.

Ensimmäiset VVER-reaktorit suunniteltiin vuosien 1956 ja 1970 välillä. Prototyyppireaktorit VVER-210 (Novovoronež-1) sekä VVER-365 (Novovoronež-2) suljettiin vuosina 1984 ja 1990. Ensimmäinen standardoitu malli oli VVER-440 V230, jollaisia olivat Novovoronežin kolmas sekä neljäs yksikkö.

Yleisin VVER-reaktori on VVER-440 V213, joka kehitettiin edellisestä V230-mallista vuosien 1970 ja 1980 välillä. Tämä malli syntyi yhdessä ensimmäisten neuvostoliittolaisten turvallisuusvaatimusten kanssa: malli sisältää reaktorin hätäjäähdytys- sekä varasyöttövesijärjestelmät joita aiemmissa malleissa ei ollut.

VVER-1000-malli, joka edustaa kolmannen sukupolven VVER-reaktoria, kehitettiin 1975–1985. Suuremman tehonsa lisäksi se täyttää myös uudemmat neuvostoliittolaiset turvamääräykset, jotka yhtyvät joiltakin osin kansainvälisiin käytäntöihin, etenkin laitosturvallisuuden osalta.

VVER-440

VVER-440:n primääripiiri koostuu kuudesta jäähdytysvesiluupista, joissa jokaisessa on yksi vaaka-asennossa oleva höyrystin. Fortumin omistaman Loviisan voimalaitoksen kummatkin yksiköt ovat tämän tyyppisiä reaktoreja.

VVER-440-reaktorit olivat alun perin sähköteholtaan 440 MW, mutta suurinta osaa laitoksista on tehostettu siten, että tehot saattavat yltää jopa yli 500 MW:iin.

VVER-1000

VVER-1000-painevesireaktorin kaaviokuva

Sähköteholtaan 1 000 MW:n VVER-1000-reaktorin primääripiiri on vain neljäluuppinen. Höyrystimet ovat tässäkin mallissa vaaka-asennossa, kuten 440-sarjan reaktoreissakin.

VVER-1200

AES-2006 on nimitys 1 200 MW:n sähkötehoiselle reaktorille, jollainen on liitetty ensimmäistä kertaa sähköverkkoon Venäjän Novovoronežissa 5. elokuuta 2016. Leningradin ydinvoimalaitoksen uudet laitokset ovat myös tätä tyyppiä.

Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen reaktorin piti olla tätä tyyppiä.

VVER-600

VVER-600 on uusin suunniteltu reaktorimalli jollaisia ei toistaiseksi ole käytössä. Reaktori on suunniteltu vähäisemmän sähköntarpeen alueille. Ensimmäiset reaktorit on tarkoitus ottaa käyttöön 2030-luvulla Kuolan ydinvoimalaitoksessa.

VVER-1500

VVER-1500 on suunniteltu versio VVER-sarjan reaktoreista. Toistaiseksi laitoksia ei ole rakennettu.

Venäjän atomienergiaministeriö on kiirehtinyt VVER-1500:n kehittämistä tammikuussa 2004, koska kymmenen vuoden aikana vanhoja reaktoreita joudutaan sulkemaan ja sähköntuotanto saattaa vähentyä tämän vuoksi 30 000 MW. Vientimahdollisuuksien uskotaan aukeavan myös Kiinaan.

Yhden VVER-1500:n rakentamisen arvellaan maksavan noin 44 miljardia ruplaa, mikä on vain viidesosan VVER-1000-reaktorin rakennuskustannuksia enemmän.


Lähteet

Aiheesta muualla