Nykyään Vaahterat on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla. Syntymisestään lähtien Vaahterat:llä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja se on synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia, joilla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään sen vaikutuksia. Paikallisesti tai maailmanlaajuisesti Vaahterat on kiinnittänyt kaikenikäisten, -taustaisten ja -ammattilaisten ihmisten huomion erottuen joukosta nykyajan elämän keskeisenä elementtinä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Vaahterat:n analyysiin ja tutkia sen monia ulottuvuuksia ja seurauksia, jotta ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Vaahterat | |
---|---|
Metsävaahtera (Acer platanoides) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: |
Saippuamarjakasvit Sapindaceae (Vaahterakasvit Aceraceae) |
Suku: |
Vaahterat Acer L. |
Katso myös | |
Vaahterat (Acer) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva suku. Se on aiemmin luokiteltu vaahterakasveihin (Aceraceae).
Vaahteroiden sukuun kuuluu noin 150–170 lajia ja niitä kasvaa luontaisina läpi koko pohjoisen pallonpuoliskon aivan kylmimpiä ja kuumimpia alueita lukuun ottamatta. Ihmisten mukana levinneinä tulokkaina niitä tavataan myös muun muassa Etelä-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa.
Vaahterat ovat kesävihantia, tavallisesti yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet kasvavat vastakkain. Lehtilapa on yleensä liuskainen. Kukinto on terttumainen huiskilo. Hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.
Vaahteroiden syysasu on värikäs, minkä takia monia vaahteroita käytetään yleisesti puistopuina.