Vaasa (suku)

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Vaasa (suku):een ja tutkia tämän aiheen kaikkia puolia. Sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan, käsittelemme kaikki asiaankuuluvat näkökohdat ja annamme yksityiskohtaista tietoa, jotta lukijamme voivat ymmärtää Vaasa (suku):n täysin. Analysoimme, miten Vaasa (suku) on vaikuttanut eri alueisiin tieteen ja kulttuurin alalla, ja tarkastelemme sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme myös Vaasa (suku):n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, kuinka se voisi jatkaa maailman muuttamista tulevina vuosina.

Vaasa
Vaasa-suvun keskiaikainen vaakuna.
Vaasa-suvun keskiaikainen vaakuna.
Vaasa-suvun kuninkaallinen vaakuna.
Vaasa-suvun kuninkaallinen vaakuna.
Alkuperä Ruotsi
Varhaisin tieto 1355
Polveutuminen Scherembeke-suku (luultavasti)
keskiaikainen rälssisuku
Kantaisä Nils Kettilsson
Merkittävät jäsenet Kustaa Vaasa
Eerik XIV
Juhana III
Sigismund
Haarautuvat suvut Gyllenhielm
Vaasapori
Kartano Vasa, Skepptuna, Ruotsi
† Sammunut Ruotsissa
Sammunut 1689
Viimeinen mies Juhana II Kasimir, kuollut 1672
Viimeinen nainen Kristiina, kuollut 1689

Vaasa-suku (ruots. Vasa tai Vase) oli ruotsalainen aatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsi Ruotsia vuosina 15231654 ja Puolaa vuosina 15871668.

Suvun jäseniä esiintyi jo 1300-luvulla ja heitä oli keskiajalla myös Suomessa. Krister Niilonpoika Vaasa (k. 1442) toimi Viipurin linnanpäällikkönä vuodesta 1417 ja nimitettiin Ruotsin drotsiksi vuonna 1435. Hänen pojanpoikansa Kettil Kaarlenpoika Vaasa (k. 1465) toimi vuodesta 1459 Linköpingin piispana ja lyhyen aikaa ennen kuolemaansa Ruotsin valtionhoitajana. Kettil Kaarlenpoika Vaasan pojanpoika Eerik Juhananpoika Vaasa (kuningas Kustaa Vaasan isä) oli 1500-luvun alkupuolella Kastelholman linnanpäällikkönä ja sai surmansa Tukholman verilöylyssä. Suku nousi kuningassuvuksi Kustaa Vaasan tultua sisällissodan ja valtiopäivien suorittaman vaalin tuloksena Ruotsin kuninkaaksi.

Vaasa-suku sammui mieskannalta Puolan kuninkaaseen Juhana II Kasimiriin (k. 1672) ja naiskannalta kuningatar Kristiinaan (k. 1689). Vuonna 1809 syrjäytetyn kuningas Kustaa IV Aadolfin vanhin poika Kustaa (1799–1877), joka esitti maanpaossa ollessaan vaatimuksia Ruotsin kruunuun, käytti vuodesta 1829 Vaasan prinssin arvonimeä. Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on Kustaa Vaasan jälkeläinen isoisoäitinsä Badenin prinsessa Viktorian kautta.

Ruotsin hallitsijat

Puolan kuninkaat

Venäjän tsaarit

Suvun muita jäseniä

Vaasa-suku.

Sukupuu

Lihavoidulla tekstillä merkityt olivat Ruotsin, kursivoidut Puolan kuninkaita.

 
 
 
 
 
 
 
 
Niilo Kettilinpoika
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Krister Niilonpoika
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarle Kristerinpoika
 
Juhana Kristerinpoika
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kettil Kaarlenpoika
 
Eerik Juhananpoika
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Katariina Saksi-Lauenburgilainen
 
Kustaa Vaasa
 
Margareeta Leijonhufvud
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarina Maununtytär
 
Eerik XIV
 
Katarina Jagellonica
 
Juhana III
 
Kaarle IX
 
Kristiina Holstein-Gottorpilainen
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kustaa Eerikinpoika Vaasa
 
Anna Itävaltalainen
 
Sigismund
 
Konstantia av Steiermark
 
Kustaa II Aadolf
 
Brandenburgin Maria Eleonoora
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Vladislav IV
 
Juhana II Kasimir
 
 
 
 
 
Kristiina


Lähteet

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, osa 9, palsta 705. Helsinki: Otava, 1965.