Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Vaasan hovioikeus:stä, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime aikoina. Sen alkuperästä sen nykyiseen yhteiskuntavaikutukseen, sen kehitystä ja vaikutusta eri alueilla tarkastellaan. Vaasan hovioikeus on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Kattavan analyysin avulla tutkitaan erilaisia näkökulmia ja tarjotaan kattava näkemys Vaasan hovioikeus:stä, tavoitteena antaa syvempää ymmärrystä tästä aiheesta.
Vaasan hovioikeus Vasa hovrätt |
|
---|---|
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo. |
|
Perustettu | 21. elokuuta 1776 |
Tehtävä | Tuomioistuin |
Ministeriö | Oikeusministeriö |
Päätoimipaikka |
Hovioikeudenpuistikko 0 Hovioikeudenpuisto Vaasa |
Valtio | Suomi |
Presidentti | Sakari Laukkanen |
Alaisvirastot | |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Vaasan hovioikeus (ruots. Vasa hovrätt) on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui. Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.
Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.
Vaasan hovioikeudessa oli vuonna 2020 yhteensä 60 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 1 142.
Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1776, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III teki esitykset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Vaasan hovioikeudenneuvoksiksi Kustaa III nimitti Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silversparren, ylisotatuomari Adolf Tandefeltin ja viisi asessoria. Hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi nimettiin vuonna 1776 tuolloin 41-vuotias kreivi Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeus vihittiin käyttöön Tukholman linnassa 28. kesäkuuta 1776 ja hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21. elokuuta 1776.
Suomen sodan käynnistyessä 1808 venäläiset joukot saapuivat myös Vaasaan. Venäjän armeijan ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi hovioikeudelle käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet vannoivat uskollisuudenvalan keisarille lukuun ottamatta kanneviskaali Anders Johan Bergwaldia, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan mutta sittemmin armahdettiin. Hovioikeus jäi osin kuitenkin sodan jalkoihin, kun venäläiset sotilaat surmasivat vahtimestari Abraham Wilénin. Tuolloinen hovioikeuden presidentti Reuterholm siirtyi tapauksen jälkeen sivuun tehtävästään.
Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä. Hovioikeutta uudistettiin 1818 perustamalla II osasto.
Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.
Vaasan hovioikeuden toimivallan muuttuminen Suomen itsenäisyyden aikana on muuttunut lähinnä juttumäärän tasaamisesta johtuvista seikoista. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi yhtenä Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 asti. 1970-luvulla hovioikeuteen perustettiin vielä kaksi ylimääräistä jaostoa, jotka vahvistivat henkilökunnan määrää.
Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:
Hovioikeus on jaettu kahteen osastoon, joita johtavat hovioikeudenlaamannit.
Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.
|
|