Vaivaiskoivu
Tässä artikkelissa aiomme syventää Vaivaiskoivu:n aihetta tutkimalla erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka auttavat meitä ymmärtämään sen vaikutusta ja merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen merkityksellisyyteen eri aloilla Vaivaiskoivu on ollut asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla tarjotaksemme kattavan ja täydellisen näkemyksen Vaivaiskoivu:stä. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan syvän ja valaisevan ilmeen, jonka avulla lukija saa enemmän tietoa ja ymmärrystä Vaivaiskoivu:stä.
| Vaivaiskoivu | |
|---|---|
 Vaivaiskoivua Grönlannissa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Betuloideae |
| Suku: | Koivut Betula |
| Laji: | nana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Betula nana |
|
| Katso myös | |
Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi. Se on paljon muita koivuja pienempi, mistä sen nimikin johtuu.
Vaivaiskoivu ei kasva metriä korkeammaksi, sen kokoluokkaa on mm. varpu, suopursu ja pieni pensas. Lehdet ovat pienet, pyöreät ja nyhälaitaiset.
Vaivaiskoivu voi risteytyä sekä hies- että rauduskoivun kanssa. Tunturikoivun perimässä saattaa olla vaivaiskoivua, vaikka se katsotaankin hieskoivun alalajiksi. Risteymät tuottavat huonosti jälkeläisiä.
Levinneisyys
Vaivaiskoivu on esiintymiseltään maailman pohjoisin koivulaji. Alalaji Betula nana subsp. nana kasvaa lähinnä Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä Jeniseille saakka, sekä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Alalaji Betula nana subsp. exilis kasvaa Yhdysvaltojen pohjoisosissa ja Koillis-Aasiassa. Eteläisimmät esiintymisalueet ovat vuoristoissa muun muassa Skotlannissa ja Alpeilla. Suomessa se kasvaa koko maassa, mutta Lapissa yleisempänä. Pohjoisessa Suomessa laji kasvaa soilla ja metsissä, etelässä vain soilla. Tunturipaljakalla vaivaiskoivu kasvaa yleisenä jopa kilometrin korkeudella merenpinnasta.
Vaivaiskoivun lehtiä syövinä tuholaisina esiintyvät metsäpohjanmittarin (Entephria caesiata) ja tunturimittarin (Epirrita autumnata) toukat.
Lähteet
Viitteet
- ↑ Stritch, L.: Betula nana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Vaivaiskoivu – Betula nana Laji.fi. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ http://linnaeus.nrm.se/flora/di/betula/betul/betunanv.jpg
- ↑ Suomen tunturikasvio, Henry Väre & Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, s. 51.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas: Vaivaiskoivun (Betula nana) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Vaivaiskoivu (Betula nana)
- LuontoPortti: Vaivaiskoivu (Betula nana)
- Valokki - nettikasvio: Vaivaiskoivu (Betula nana)
- ITIS: Betula nana (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Betula nana (englanniksi)
|