Tässä artikkelissa käsitellään Valekarettikilpikonna:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Valekarettikilpikonna on saavuttanut merkitystä eri aloilla muodista teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja politiikka. Sen vaikutus on levinnyt merkittävästi viime vuosina, mikä on vaikuttanut syvästi ihmisten vuorovaikutukseen ja suhteeseen toisiinsa. Tästä syystä on olennaista analysoida perusteellisesti Valekarettikilpikonna:n nykyistä roolia sekä sen mahdollisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tätä varten tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja tapaustutkimuksia, jotta ymmärrettäisiin paremmin Valekarettikilpikonna:n merkitys ja laajuus nyky-yhteiskunnassa.
Valekarettikilpikonna | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
Suku: | Caretta |
Laji: | caretta |
Kaksiosainen nimi | |
Caretta caretta |
|
Katso myös | |
Valekarettikilpikonna Wikispeciesissä |
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on takaa hyvin paksu suojaamaan haiden hyökkäyksiltä. Naaras munii yleensä joka toinen vuosi useita sadan munan pesueita. Arvion mukaan pesiviä naaraita on 60 000 yksilöä.
Aikuinen valekarettikilpikonna voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 100 kiloa. Valekarettikilpikonnalla on ruosteenvärinen noin 90 cm:n mittainen kilpi ja iso pää sekä vahvat leuat.
Valekarettikilpikonnat ovat levinneet laajalle alueelle lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä. Valekarettikilpikonna on Välimeren alueen yleisin kilpikonna. Valekarettikilpikonnat vaeltavat merikilpikonnista pisimmät matkat.
Valekarettikilpikonnalla on monia vihollisia. Niihin kuuluvat esim. miekkavalaat ja papukaijakalat voivat häiritä niitä. Australiassa ketut tuhoavat pesia. Myös ihmisen toiminta on ajanut sen sukupuuton partaalle.
|