Valitsijamies
Tänään haluan puhua sinulle aiheesta Valitsijamies. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen tänään, koska sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Valitsijamies:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme, miten Valitsijamies on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Epäilemättä Valitsijamies on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten kutsun kaikkia jatkamaan lukemista saadaksesi lisätietoja tästä jännittävästä aiheesta.
| Osa artikkelisarjaa |
| Vaalit |
|---|
.svg) |
|
Lisää aiheesta |
Valitsijamies on epäsuorassa vaalitavassa henkilö, joka valitaan äänestämään lopullisen vaalin ehdokkaista itselleen mieluisin.
Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalia edeltää valitsijamiesvaalit, joissa valittu Yhdysvaltain valitsijamieskokous suorittaa varsinaisen vaalin. Yhdysvalloissa epäsuora vaalitapa otettiin käyttöön, jotta suuret osavaltiot eivät dominoisi koko vaalia. Eri osavaltioilla on eri määrä valitsijamiehiä. Joissakin osavaltioissa valitsijamiesten on sitouduttava äänestämään edustamansa puolueen ehdokasta.
Suomen tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesten äänestyksellä viimeisen kerran presidentinvaalissa 1988. Silloisen hallitusmuodon mukaan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin suorana henkilövaalina, ja toinen kierros valitsijamiesten kesken, koska kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli viittäkymmentä prosenttia kansan äänistä.
Lähteet
- ↑ Ylönen, Seppo: 270 valitsijamiestä tarvitaan valintaan 2.11.2004. Kaleva. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ What is the Electoral College? US electoral College. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24§:n muuttamisesta 1987. Finlex. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Halonen yhtä suosittu nyt kuin Koivisto vuonna 1988 2005. Turun Sanomat. Viitattu 14.7.2014.
|
