Valkiainen (Karahka)
Nykyään Valkiainen (Karahka):stä on tullut erittäin kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sekä yhteiskunnassa että akateemisella alalla Valkiainen (Karahka) on synnyttänyt joukon ristiriitaisia tunteita ja mielipiteitä, jotka ovat herättäneet loputtomia keskusteluja ja pohdintoja. Siksi on tärkeää omistaa aikaa ja tilaa tutkia ja analysoida perusteellisesti Valkiainen (Karahka):n vaikutuksia ja seurauksia elämäämme. Tässä artikkelissa perehdymme Valkiainen (Karahka):een liittyviin eri näkökohtiin, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin käsittelemme Valkiainen (Karahka):tä ympäröiviä eri näkökulmia ja kantoja laajentaaksemme ymmärrystämme tästä monimutkaisesta ja merkittävästä aiheesta.
| Valkiainen | |
|---|---|
 Valkiaista nähtynä etelärannalta kohti itää |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Karahka, Ylikiiminki, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 67,2 m |
| Rantaviiva | 2,3 km |
| Pinta-ala | 0,22 km² |
| Keskisyvyys | 1,5 m |
 Valkiainen |
|
|
|
|
Valkiainen, useasti myös Valkeinenlähde?, on järvi Karahkan kylässä Ylikiimingin kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kiiminkijoen vesistöalueeseen kuuluva Valkiainen sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta lounaaseen ja runsaan kilometrin päässä Karahkan kylän länsipuolella.
Valkiainen on suoperäinen, mutapohjainen, matala ja rehevöityvä järvi, jonka keskisyvyys on vain noin 1,5 metriä. Järven pohjalle on kertynyt runsaasti humusta, joka muodostaa paksun ja upottavan kerroksen. Humuskerroksen paksuus vaihtelee järven eri osissa. Humus on peräisin järveen laskevista suo-ojista. Järvi laskee suomaaston läpi puroa pitkin Karahkanjärveen ja edelleen Vepsänjokeen.
Järven kalakantaan kuuluvat pääasiassa särjet, hauet ja ahvenet, mutta siinä on myös pieni kiiskikanta. Järven roskakalakantaa on pyritty vähentämään verkkokalastuksella.
Järven etelärannalla on epävirallinen yleinen uimaranta, jota paikallinen kylätoimikunta ja kunnan vapaa-aikatoimisto ovat kunnostaneet. 1990-luvulla uimarantaa parannettiin peittämällä rantakaislikkoa hiekalla, ja myöhemmin rannalle rakennettiin pieni pukusuoja.
Kesäasunnot ovat keskittyneet pääasiassa kiinteän maaperän alueille järven etelä- ja pohjoisrannoille.
Lähteet
- ↑ Kansalaisen karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 12.7.2014.