Nykymaailmassa Valkopyökit on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä keskustelun aihe, tärkeän tapahtuman päähenkilö tai tietyn alueen edustaja, Valkopyökit on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikkaan Valkopyökit on osoittautunut relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun. Tässä artikkelissa perehdymme Valkopyökit:n maailmaan ja tutkimme sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Valkopyökit | |
---|---|
Euroopanvalkopyökin (Carpinus betulus) lehvästöä. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Fagales |
Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
Suku: |
Valkopyökit Carpinus L. |
Katso myös | |
Valkopyökit (Carpinus) on kasvisuku koivukasvien (Betulaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia puita. Sukuun kuuluu 35–40 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisella pallonpuoliskolla. Suurin lajimäärä esiintyy Itä-Aasiassa. Euroopassa kasvaa kaksi ja Pohjois-Amerikassa yksi laji.
Valkopyökit kasvavat hitaan alun jälkeen nopeasti jopa 25 m korkeiksi puiksi. Sileä- tai hammaslaitaiset lehdet ovat halkaisijaltaan noin 7 cm. Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat syksyllä, mutta roikkuvat puussa vielä talvellakin. Rungon hopeanpurppurainen sävy auttaa erottamaan valkopyökit pyökkien eli kehtopyökkien (Fagus) suvusta.
Joitakin lajeja kasvatetaan myös bonsaina.