Valtakunnankanslia
Tässä artikkelissa tutkimme Valtakunnankanslia:tä eri näkökulmista ja tarkastelemme sen tärkeyttä, vaikutuksia ja merkitystä eri alueilla. Valtakunnankanslia on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista. Näillä sivuilla analysoimme Valtakunnankanslia:n keskeisiä näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus yhteiskuntaan ja tulevaisuuden ennusteet. Haastattelujen, analyysien ja todistusten avulla pyrimme valaisemaan Valtakunnankanslia:tä ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle Valtakunnankanslia:n universumin läpi!
Valtakunnankanslia (saks. Reichskanzlei) oli vuosina 1871–1945 Saksan valtakunnan valtakunnankanslereiden pääkanslia. Nimellä viitataan usein kanslian toimipaikkana olleeseen rakennukseen, joka sijaitsi Berliinin hallintokatu Wilhelmstrassen varrella, Potsdamer Platzin ja Brandenburgin portin välisellä alueella.
Vanha valtakunnankanslia
Vanhan valtakunnankanslian rakennus oli valmistunut yksityiseksi palatsiksi vuonna 1739. Se tuli vuonna 1869 Preussin kansleri Otto von Bismarckin käyttöön ja muutettiin vuonna 1875 virallisesti Saksan valtakunnankansliaksi. Weimarin tasavallan aikana rakennusta laajenettiin Voßstraßen kulmaan tehdyllä uudella siivellä, joka valmistui vuonna 1930.
Uusi valtakunnankanslia
- Pääartikkeli: Uusi valtakunnankanslia
Vuoden 1938 tammikuun loppupuolella Adolf Hitler määräsi suosikkiarkkitehtinsa Albert Speerin rakennuttamaan uuden rakennuksen valtakunnankanslialle, ehdottaen että rakennus voitaisiin rakentaa valmiiksi vuodessa. Hitlerin mielestä vanha valtakunnankanslia ei ollut sopiva ja oikeanlainen Saksan valtakunnan pääkansliaksi. Uusi valtakunnankanslia tuli maksamaan yli 90 miljoonaa Reichsmarkia. Tyyliltään se oli sekoitus art decoa ja funktionalismia. Sen rakennustöiden parissa työskenteli yli 4 000 ihmistä. Se rakennettiin vanhan valtakunnankanslian jatkeeksi Voßstraßen puolelle korttelia. Hitlerin vastaanottogalleriaan johtanut huoneiden kirjo sisustettiin materiaali- ja väririkkaasti, ja se oli yli 220 metrin pituinen. Vastaanottogalleria itse oli pituudeltaan 145 metriä. Hitlerin oma toimisto puolestaan oli pinta-alaltaan 400 neliömetriä.
Toisen maailmansodan aikana Hitler rakennutti valtakunnankanslian ja sen pihan alle Führerbunkerina tunnetun bunkkerin, jossa hän myöhemmin teki itsemurhan. Berliinin taistelussa vuonna 1945 uusi valtakunnankanslia vaurioitui merkittävästi. Sodan jälkeen valtakunnankanslian rippeet joutuivat neuvostoliittolaisten miehittäjäjoukkojen tuhoamiksi. Osaa rakennuksen marmoriseinistä käytettiin Moskovan palatsimaisten metroasemien rakentamiseen. Sodassa raunioitunut vanha valtakunnankanslia purettiin sekin vuonna 1950. Alue, jossa valtakunnankanslia oli sijainnut, tuli kuulumaan Itä-Berliiniin, mutta se sijaitsi aivan rajan pinnassa siten, että myöhemmin Berliinin muuri kulki sen entisen tontin läntisimmän osan kautta. Alueelle rakennettiin 1980-luvulla asuinkerrostaloja.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtakunnankanslia Wikimedia Commonsissa
