Vantaanjoki

Tässä artikkelissa tutkimme Vantaanjoki-aihetta eri näkökulmista. Perehdymme sen historiaan, analysoimme sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja keskustelemme mahdollisista tulevaisuuden vaikutuksista. Vantaanjoki on herättänyt kiinnostuksen sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden että harrastajien keskuudessa, synnyttäen intohimoista keskustelua ja laajan kirjon mielipiteitä. Näillä sivuilla uppoudumme kattavaan analyysiin, joka pyrkii valaisemaan Vantaanjoki:n tärkeimpiä näkökohtia. Tarkoituksena on tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Vantaanjoki
Vanda å
Vantaanjokea Vantaanlaaksossa heinäkuussa 2010
Vantaanjokea Vantaanlaaksossa heinäkuussa 2010
Alkulähde Erkylänjärvi, Hausjärvi
Laskupaikka Helsinki, Vanhankaupunginselkä, Suomenlahti
60°12′57″N, 24°58′53″E
Maat Suomi
Pituus 101 km
Alkulähteen korkeus 110 m
Virtaama 15,7  m³/s
Valuma-alue 1685,92  km²
Kartta
Vantaanjoki
Vantaanjokea Helsingin Pihlajamäen lähistöllä.

Vantaanjoki (ruots. Vanda å) on Vantaanjoen vesistön 101 kilometriä pitkä laskujoki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1 685 km² ja sen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä.

Vantaanjoki virtaa Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan ja Helsingin alueilla. Pitkäkosken yläpuolelta Keravanjoen yhtymäkohtaan saakka se on Helsingin ja Vantaan rajana. Joen valuma-alue ulottuu myös Tuusulaan, Keravalle, Järvenpäähän, Mäntsälään, Sipooseen, Espooseen, Vihtiin ja Lopelle. Vantaanjoen ja sen sivuhaarojen varsille osuu suuri joukko pääkaupunkiseudun, keskisen Uudenmaan ja eteläisen Kanta-Hämeen kaupunkeja, taajamia ja kyliä.

Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vuoteen 1982, kunnes Päijännetunneli otettiin käyttöön. Vettä käytetään edelleen juomavetenä Päijänne-tunnelin huoltotöiden yhteydessä joko kokonaan tai osittain.

Kosket

Vantaanjoen koskista suurimmat sijaitsevat joen alajuoksun varrella. Vantaan alueella ovat Seutulankoski (tunnetaan myös nimellä Katriinankoski) ja Vantaankoski, Vantaan ja Helsingin rajaa pitkin kulkevalla jokiosuudella ovat Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski sekä aivan joen suulla oleva kaksihaarainen Vanhankaupunginkoski, jonka haarojen väliin jää Kuninkaankartanonsaari.

Joen yläjuoksun varrella sijaitsevat Nurmijärvellä Myllykoski ja Nukarinkoski, Hyvinkäällä Vanhanmyllynkoski, Vakkurinkoski, Koskipirtinvirta, Åvikinkoski ja Kittelänkosket sekä Riihimäellä Käräjäkoski.

Sivujoet

Vantaanjoen sivujoet ja -purot luetellaan seuraavassa alajuoksulta lukien.

Longinoja

Longinoja on noin 6 kilometriä pitkä kaupunkipuro. Se laskee Vantaanjokeen koillisesta joen alajuoksulla ja virtaa pääosin Malmin ja Pukinmäen kaupunginosissa.

Keravanjoki

Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivujoki. Se yhtyy Vantaanjokeen pohjoisesta Helsingin ja Vantaan rajalla. Joki saa alkunsa Ridasjärvestä Hyvinkäällä ja virtaa Hyvinkään, Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Sipoon ja Vantaan alueilla. Keravanjoen varteen jäävät Tuusulan Kellokosken taajama, Järvenpään ja Keravan kaupungit ja Vantaalla muun muassa Helsingin pitäjän kirkonkylä. Keravanjoen sivujokia ovat Rekolanoja ja Ohkolanjoki.

Keravan Saviolta alkunsa saava Rekolanoja, yläjuoksulla myös Savionoja tai Korsonoja, virtaa Vantaan Korson ja Rekolan kautta etelään ja laskee Vantaanjokeen lähellä Hiekkaharjua.

Ohkolanjoki saa alkunsa Keravanjärvestä Hyvinkään ja Mäntsälän rajalla, virtaa Mäntsälän Ohkolan kylän kautta etelään ja laskee Keravanjokeen Järvenpään, Mäntsälän ja Sipoon rajalla.

Näsinoja–Tuomarinkylänoja

Näsinoja–Tuomarinkylänoja on kaupunkipuro, joka laskee Vantaanjokeen lännestä hiukan Keravanjoen suusta pohjoiseen ja virtaa Haltialan ja Tuomarinkylän alueilla.

Tuusulanjoki

Tuusulanjoki yhtyy Vantaanjokeen koillisesta Vantaalla ja saa alkunsa Tuusulanjärvestä. Tuusulanjärveen laskee Vuohikkaanojan kautta Rusutjärvi.

Luhtaanmäenjoki

Lepsämänjoki, alajuoksulla nimenä Luhtaanmäenjoki, yhtyy Vantaanjokeen lännestä Vantaan Keimolassa. Joki saa alkunsa Nurmijärven Röykästä ja virtaa ensin Nurmijärven Lepsämän kautta etelään ja sitten Vantaan Vestran kautta länteen. Joen latvahaarojen varrelle jäävät Nurmijärven Perttulan ja Nummenpään kylät. Lepsämänjoen suurimmat sivujoet ovat Ylisjoki eli Luhtajoki Nurmijärvellä, Lakistonjoki Espoossa sekä Vihdistä Nurmijärven puolelle laskevat Härkälänjoki ja Hangasjoki.

Ylisjoki eli Luhtajoki on Lepsämänjoen alajuoksun muodostavan Luhtaanmäenjoen suurin sivujoki. Se virtaa pohjoisesta Nurmijärven Rajamäen, Nurmijärven kirkonkylän ja Klaukkalan sivuitse ja yhtyy Luhtaanmäenjokeen pari kilometriä tämän suusta ylävirtaan. Luhtajoen valuma-alueen suurin järvi on Valkjärvi Klaukkalassa. Nurmijärven kirkonkylän luona joen laajentumana ollut Nurmijärvi on kuivattu ja jokiuoma johdettu järven sivuitse.

Etelästä Lepsämänjokeen yhtyy lähellä Nurmijärven ja Espoon rajaa vähäinen Lakistonjoki. Sen valuma-alueen suurimmat järvet ovat Velskolan Pitkäjärvi ja Saarijärvi Espoossa.

Lännestä Lepsämänjokeen yhtyy sen keskijuoksulla lähellä Vihdin rajaa Vihdin Salmijärvestä alkunsa saava Härkälänjoki. Vihdissä siihen laskevat Tuohilampi ja Otalampi ja Espoon ja Vihdin rajalla lähellä joen suuta Mylly-Majalampi.

Lepsämänjokeen lännestä laskee sen yläjuoksulla vielä myös Vihdin Selin kylästä alkunsa saava Hangasjoki.

Palojoki

Palojoki yhtyy Vantaanjokeen koillisesta Nurmijärven Palojoella. Joen latvoille jää Tuusulan Jokelan taajama.

Kytäjoki

Kytäjoki laskee Vantaanjokeen lännestä Hyvinkäällä. Sen valuma-alueen suurimmat järvet ovat lyhyen järvireitin Hyvinkään Kytäjällä ja sen pohjoispuolisella metsäalueella muodostavat Kytäjärvi Hyvinkäällä, Suolijärvi Hyvinkään ja Riihimäen rajalla ja Hirvijärvi Hyvinkään, Riihimäen ja Lopen rajalla.

Kytäjokeen laskee sen alajuoksulla etelästä Kytäjän kartanon itäpuolella Lopen Läyliäisten Keihäsjärvestä alkunsa saava Keihäsjoki. Lännestä Kytäjärveen laskee niin ikään Lopen Läyliäisistä Koirajoki.

Paalijoki

Paalijoki on Vantaanjokeen luoteesta laskeva pieni sivujoki Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Sen lähdejärvi on Paalijärvi Riihimäellä.

Herajoki

Herajoki on Vantaanjokeen luoteesta laskeva pieni sivujoki Riihimäen Herajoen kylässä. Joen latvahaaran Epranojan varressa on luonnonsuojelualue.

Järvet

Vantaanjoet vesistön järvet sijaitsevat pääosin Vantaanjoen sivujokien valuma-alueilla. Vantaanjoen lähdejärvenä on Hausjärven Erkylänjärvi, jonka pohjoispuolella sijaitsee joelle nimensä antanut Hausjärven Vantaan kylä. Riihimäen Arolammen kylässä joen laajentumana on Arolammi. Vantaalla joen läheisyydessä on vesihuollon tarpeisiin padottu Silvolan tekojärvi, johon vesi kuitenkin tulee Päijänne-tunnelin kautta Vantaanjoen vesistön ulkopuolelta.

Historia

Vantaanjoki on ollut aikoinaan merkittävä kalajoki. Nykyisen käsityksen mukaan jokeen noussut lohikala on ollut meritaimen. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vantaanjoesta on vuodelta 1351, kun kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi Tallinnan lähellä sijaitsevalle Padisen luostarille kalastusoikeuden kruunun vesiin Helsingejoessa.

Vantaanjoen uomanvaihto

Vantaanjoki virtasi noin 2000 vuotta sitten mereen nykyistä Mätäjoen uomaa pitkin mm. Pitäjänmäen läpi ja laski Isoon Huopalahteen. Maankohoaminen ja kallionselänteen paljastuminen hiekkamaan alta sai ajanlaskumme alun vaiheilla aikaan sen, että joki alkoi kiertää selänteen sen itäpuolelta. Lopulta Vantaanjoki siirtyi nykyiseen uomaansa ja yhtyi Keravanjokeen hieman Helsingin pitäjän kirkonkylän eteläpuolella.

Joen nimi

Vantaanjoki eli Vantaa on kirjattu joen nimeksi jo 1500-luvulta lähtien. Kirjallisissa lähteissä se on ollut ruotsiksi muodossa Vanda å. Seme fl. 1595, Vanta 1613, Vanda fluss noin 1635 ja Wanda 1662. Suomeksi nimi on esiintynyt 1500-luvulla muodossa Vanda, 1833 Wandanjoessa, Wantaanjoki 1878. Joen nimen on katsottu pohjautuvan joen latvalla, Hausjärven kunnan kylännimeen Vantaa (Wandas 1539, Vanda 1543). Nimistötutkija Saulo Kepsu on esittänyt kylän saaneen nimensä tulevan Erkylänjärveltä. Tätä on aiemmin nimitetty Vantaanjärveksi (< Vanantaanjärvi; mahdollisesti Janakkalan Vanaantaan kylän eräjärvi (Wandois Träsk 1782). Vanaantaka kertoo nimen lukeutuvan Vanajaveteen kytkeytyviin Vanaja-nimiin. Joki on ollut tärkeä kulkureitti Vanajan Hämeestä Suomenlahden rannikolle.

Ympäristövahingot

Vantaanjoen vakavimpia ympäristövahinkoja oli elokuussa 1995 Riihimäellä Havin tehtaalla sattunut vuoto. Jokeen pääsi inhimillisen erehdyksen seurauksena noin 15 000 litraa astianpesuainetta, minkä seurauksena joen vesi vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. Tapaus johti ympäristörikostutkintaan ja Havilla työskennellyt laitosmies tuomittiin sakkoihin. Havi maksoi syksyllä 1996 Helsingin ja Vantaan kaupungeille sekä Vantaanjoen kalastuskunnalle runsaan 300 000 markan vahingonkorvaukset.

Saastuminen

Vantaanjoki on Suomen vesistä ylivoimaisesti eniten PFAS-kemikaalien saastuttama. Toiseksi saastunein joki Porvoonjoki sisältää PFAS-kemikaaleja 7,39 nanogrammaa litrassa, kun Vantaanjoella määrä on 41,00 ng/l. Näitä myrkkyjä on valunut veteen muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentoaseman paloharjoitus­alueella käytetään sammutusvaahtoa, joka sisältää PFAS-kemikaaleja. Esimerkiksi vuotojen seurauksena sammutusvaahtoa kulkeutuu ojia ja puroja pitkin Vantaanjokeen. Lisäksi näitä kemikaaleja pääsee jokeen Riihimäen ja Hyvinkään jätevedenpuhdistamoista. Lentoaseman sammutusvaahdot ja kaupunkien jäteveden­puhdistamot eivät kuitenkaan riitä selittämään Vantaanjoen korkeita PFAS-pitoisuuksia, vaan myös tuntemattomilla päästölähteillä on merkittävä vaikutus joen tilaan.

Muuta

Suomalaisyhtye Teleks on kirjoittanut Vantaanjoesta kappaleen ”Hiljaa virtaa Vantaa”.

Lähteet

  • Mikkola, Jukka & Saura, Ari: Viemäristä lohijoeksi : Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksia vuosilta 1987-1993. Helsinki: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-8914-64-8.
  • Tikkanen, Matti & Ruth, Olli: Origins and development of the ancient outflow channel of the river Vantaanjoki, southern Finland, as indicated by fluvial sediments. Fennia - International Journal of Geography, 2003, 181. vsk, nro 1, s. 49-67. Helsinki: Geographical Society of Finland. ISSN 0015-0010. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.2.2023).
  2. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. ↑ Vantaanjoen vesistöalue (21) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
  4. ↑ https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/118819_kaupsu_rekolanoja21112005.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/NasinojaTuomarinkylanoja_kunnostetaan_vi(2020)
  6. ↑ Kalastus Vantaanjoella (vantaanjoki.com) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Mätäjoen kotikaupunkipolku Pitäjänmäki-seura ry. Viitattu 18.12.2023.
  8. ↑ ”46. kaupunginosa Pitäjänmäki”, Helsingin kadunnimet, s. 214. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Sirkka Paikkala (SP), Suomalainen paikannimikirja, (ISBN 978-951-593-976-0, ISSN 0355-5437 ja 2242-461X, verkkoversio, viitattu 30 kesäkuuta 2019), s. 491, VantaanjokiView and modify data on Wikidata
  10. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996, s. 355. Helsinki: Otava, 1995.
  11. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 9−10. Helsinki: Otava, 1997.
  12. ↑ Saastuminen | Helsingin kaloja vuosikymmeniä syönyt Eero Haapanen meni verikokeisiin – tulokset olivat synkkää luettavaa Helsingin Sanomat. 29.10.2023. Viitattu 29.10.2023.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot