Vardar

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Vardar:tä, kiehtovaa aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​arkielämään Vardar on herättänyt kiivasta keskustelua ja herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä. Näillä sivuilla perehdymme Vardar:n eri puoliin sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn analyysin tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Yhdistämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia ihmisiltä, ​​joihin Vardar on vaikuttanut, pyrimme tarjoamaan laajan ja tasapainoisen näkemyksen, joka rikastuttaa lukijoidemme ymmärrystä tästä kiehtovasta aiheesta.

Vardar / Axiós
Вардар / Αξιός
Vardar- eli Axiós-joki Kreikassa.
Vardar- eli Axiós-joki Kreikassa.
Alkulähde Šar-vuoret, Pohjois-Makedonia
41°46′13″N, 20°50′25″E
Laskupaikka Thermaïkóslahti
40°30′27″N, 22°43′3″E
Maat Pohjois-Makedonia Pohjois-Makedonia
Kreikka Kreikka
Pituus 388 km
Valuma-alue 23 747 km²

Vardar (mak. Вардар, kreik. Βαρδάρης, Vardáris) eli Axiós (kreik. Αξιός) on joki, joka virtaa Pohjois-Makedoniassa sekä Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Sen pituus on 388 kilometriä. Joki saa alkunsa Šar-vuorilta Makedonian tasavallan puolelta ja se laskee Thermaïkóslahteen Egeanmeren pohjoisosassa.

Vardar-jokea Skopjen kaupungissa Pohjois-Makedoniassa.

Vardar-joen pituus Pohjois-Makedonian puolella on noin 301 kilometriä, mikä tekee siitä maan pisimmän joen, ja Kreikan puolella Axiós-jokena lähteestä riippuen noin 76–87 kilometriä. Pohjois-Makedonian puolella joen varrella ovat muun muassa kaupungit Gostivar, Tetovo, pääkaupunki Skopje, Veles ja Gevgelija. Joki ylittää Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajan Eidoménin ja Évzonoin kylien välillä. Kreikan puolella joen varrella sijaitsevat muun muassa Axioúpoli ja Polýkastro. Axiós-joki laskee mereen noin 18 kilometriä länteen Thessalonikin kaupungista. Se muodostaa yhdessä Aliákmonas-, Loudías- ja Gallikós-jokien suistojen kanssa laajan suistoalueen eli deltan, jonka pinta-ala on noin 90 neliökilometriä. Se on suojeltu Axióksen suiston kansallispuistona.

Vardar-joen valuma-alueen koko on 23 747 neliökilometriä. Pohjois-Makedonian puolella tästä on 206 535 neliökilometriä, mikä kattaa noin 87 % maan pinta-alasta. Kreikan puolella valuma-alueesta on noin 3 212 neliökilometriä. Joki virtaa keskimäärin 790 metrin korkeudella merenpinnasta. Joen leveys vaihtelee 50 ja 300 metrin välillä ja sen syvyys on suurimmillaan 4 metriä. Vardarin sivujokia ovat muun muassa Treska, Pchinja, Bregalnica, Crna, Lepenec ja Babuna. Déltan kunta on saanut nimensä joen suistosta ja sen osa Axióksen kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, itse joesta.

Antiikin aikana joki tunnettiin nimillä Aksios ja Bardarios (Βαρδάριος).

Lähteet

  1. a b c d e Vardar/Axios River Sub-basin Internationally Shared Surface Water Bodies in the Balkan Region. Viitattu 15.8.2016.
  2. Dill, William A.: Inland Fisheries of Europe, s. 83. EIFAC technical paper: Supplement. Numero 52. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 1993. ISBN 9251033587. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Axios River Enjoy Kilkis. Viitattu 15.8.2016.
  4. Delta of Axios Visit Greece. Viitattu 15.8.2016.
  5. Homeros: Ilias II.849, XXI.141.

Aiheesta muualla