Varsinaiskarjala
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Varsinaiskarjala:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Varsinaiskarjala on ollut alkuperästään ajan kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on vaikuttanut ajatteluun ja populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla käsittelemme eri näkökohtia, jotka muodostavat Varsinaiskarjala:n, ja tarkastelemme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tietojen, tutkimusten ja asiaankuuluvien tietojen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Varsinaiskarjala:stä ja tarjoamalla lukijoillemme rikastuttavan ja uudenlaisen näkökulman tähän aiheeseen.
| Varsinaiskarjala | |
|---|---|
 Karjalan kielen murrealueet (englanniksi) 1) varsinaiskarjala 1a) vienankarjala, eli pohjoiskarjala 1b) eteläkarjala 2) aunuksenkarjala, eli livvi |
|
| Oma nimi | karjala |
| Tiedot | |
| Alue |
 KarjalaTver Tihvinä Valdai (sammunut)  Suomi |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 35 000lähde? |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
| ISO 639-3 | krl |
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Murteet
Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimityksiä pohjoiskarjala ja eteläkarjala pyritään usein välttämään, koska ne aiheuttavat turhaa sekaannusta Suomen maakuntien, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan kanssa. Kaksi päämurretta jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:
vienankarjala (viena, pohjoiskarjala)
|
eteläkarjala
|
Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään yhteisnimityksiä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.
Vienankarjala
Vienankarjalan puhuma-alue on kattanut laajimmillaan koko Karjalan tasavallan pohjoisosan sekä Suomesta Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä Kuhmon Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt venäjän tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan pääasiassa Kalevalan kansallisen piirin, Louhen piirin sekä Kostamuksen kaupunkipiirin alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi suomen kielen itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.
Eteläkarjala
Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa, eli Pohjois-Aunuksessa sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille 1600-luvulla. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen 1650 mennessä muutti pois 25 000 henkeä. Raja-Karjalan eli Laatokan pohjoispuolisen luovutetun Karjalan eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.
Eteläkarjalaa puhutaan nykyisin lähinnä Mujejärven ja Suojärven piireissä Karjalan tasavallassa sekä tverinkarjalaisten asuma-alueella Tverin ja Tihvinän seuduilla Sisä-Venäjällä. Karjalaisalueita nimitetään Tverin Karjalaksi. Valdain alueelta eteläkarjalan murre on kadonnut. Ennen toista maailmansotaa sitä puhuttiin myös Suomen puolella Raja-Karjalassa Ilomantsissa, Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselillä ja Impilahdessa.
Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000.lähde? Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000,lähde? sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000.lähde? Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.lähde?
Eteläkarjalaa ei pidä sekoittaa Suomen Etelä-Karjalan maakuntaan eikä siellä puhuttaviin suomen kaakkoismurteisiin.
Aiheesta muualla
- Varsinaiskarjalan Wikipedia Wikimedia-hautomossa
- Raamatun tekstejä luettavissa ja kuunneltavissa vienankarjalaksi
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||