Vartiovuorenmäki
Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen Vartiovuorenmäki, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Vartiovuorenmäki on aihe, joka on noussut alan asiantuntijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion kohteeksi sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Viime vuosikymmeninä Vartiovuorenmäki on kasvattanut merkitystään ja merkitystään, ja se on herättänyt loputtomasti kysymyksiä ja huolenaiheita sen vaikutuksesta tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi Vartiovuorenmäki:n eri puolia, jotta voimme tarjota täydellisen ja perustellun yleiskatsauksen tästä aiheesta.
Vartiovuorenmäki (ruots. Vårdberget) on Turun keskustassa II kaupunginosassa sijaitseva mäki ja puistoalue. Mäen korkeus on 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Puisto on tunnettu muun muassa sen laella sijaitsevasta Carl Ludvig Engelin 1810-luvulla suunnittelemasta tähtitornirakennuksesta sekä perinteikkäästä Turun Kesäteatterista.
Vartiovuorenpuiston pinta-ala on noin 7,1 hehtaaria ja sen kasvillisuuteen kuuluu lähes sata puuvartista kasvilajia.
Vartiovuorenpuiston läheisyydessä ovat myös Luostarinmäen käsityöläiskorttelit, jotka säilyivät vuoden 1827 suurelta kaupunkipalolta. Vartiovuorenmäki onkin yhdessä näiden ja Turun akatemian observatorion kanssa valittu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Historiaa
Vartiovuoren nimi kertoo mäen historiasta. Jos vihollinen uhkasi Turkua mereltä, annettiin Turun linnasta tulella merkkejä sisämaahan päin. Linnasta lähetetyt varoitukset otettiin vastaan ensimmäisenä Vartiovuorelta, josta ne välitettiin edelleen kaupunkiin päin.
Vartiovuoren puiston kehittäminen aloitettiin 1840-luvulla maistraatin myöntämän 200 ruplan määrärahan turvin. Vaikka työt aloitettiinkin julkisin varoin, yksityinen rahoitus kattoi lopulta valtaosan puiston kustannuksista. Eräs merkittävimmistä lahjoituksista oli hovioikeudenviskaali G. A. Åkermanin testamentti vuodelta 1871, jossa määrättiin 50 000 markkaa sijoitettavaksi Vartiovuoren kaunistamiseen. Puiston rakentamistyöt jatkuivat useita vuosikymmeniä ja työt saatiin päätökseen vasta aivan 1800-luvun lopulla.
Valmiina mäelle rakennettu puisto soveltui tuon ajan muodikkaille harrastuksille – julkiselle kävelylle ja idyllisten maisemien katselemiselle.
Lähteet
- ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
- ↑ Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Jenni Kleemola: Sen seitsemän kukkulaa 17. heinäkuuta 2002. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
Aiheesta muualla
- Tietoa puistosta Turun kaupungin Kaupunkisuunnittelun ja ympäristön sivulta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laskiaisen viettoa Vartiovuorenpuistossa 11.2.1964 (Yle Areena, mykkäfilmi)