Vastarintaliike
Seuraavassa artikkelissa perehdymme Vastarintaliike:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja huomaamme sen merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Vastarintaliike on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja miten se on leimannut trendejä ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Vastarintaliike:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on meille tarjottavanaan.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vastarintaliike on yleensä maan tai alueen ulkomaista tai ulkopuolista miehittäjää aseellisella toiminnalla vastustava liike.
Vastarintaliike taisteli muun muassa toisessa maailmansodassa natsi-Saksan miehitystä vastaan monissa maissa, ja sodan jälkeen sana leimautuikin tarkoittamaan juuri tätä. Tunnettuja ovat esimerkiksi Ranskan, Puolan, Norjan ja Neuvostoliiton vastarintaliikkeet sekä Jugoslavian partisaanit.
Vastarintaliikkeitä on ollut historiassa aikaisemminkin, muun muassa kolonialismin ajalla eurooppalaisia miehittäjiä vastustettiin aseellisesti. Uuden testamentin tarinat kertovat juutalaisten organisoituneen Rooman valtaa vastaan. Intian itsenäistymisessä Mahatma Gandhin johtama brittiläisen siirtomaavallan vastustus perustui rauhanomaiseen vastarintaan. Useimmat siirtomaiden vapautusjärjestöt olivat vastarintaliikkeitä.
Myös 1800-luvun lopun Suomessa esiintyi passiivista vastarintaa, mutta se perustui Ruotsin vallan aikaisten lakien tulkintaan tavalla, joka vaikeutti Suomen venäläistämistoimia. Toiminta ei kuitenkaan täytä vastarintaliikkeen – pikemminkin kansanliikkeen – ”määritelmää”. Sen sijaan vuonna 1906 perustettu Voimaliitto oli vastarintaliike Venäjän hallintoa vastaan, kuten myös saksalaisten vuonna 1944 äärioikeiston avulla Suomeen masinoima vastarintaliike Suomen hallitusta vastaan.
Miehittäjä tai vallanpitäjä nimittää vastarintaliikkeen toimijoita usein bandiiteiksi, terroristeiksi tai rikollisiksi. Kapinallisille myötämielisessä tai miehitysvallan vastaisessa mediassa sisäisesti että ulkoisesti käytetään muun muassa termejä sissi, vapaustaistelija tai vapautusrintama.
Katso myös
- Loistava polku
- Mau-mau-kapina
- Metsäveljet
- Puolan kotiarmeija
- Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa
- Żydowska Organizacja Bojowa
Lähteet
- Veivo, Harri (toim.): Vastarinta/Resistanssi: Konfliktit, vastustus ja sota semiotiikan tutkimuskohteina. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus, 2007. ISBN 978-951-570-682-9.