Vegorítida
Nykymaailmassa Vegorítida:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Maailmantalouden vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään Vegorítida on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi syvällisemmin on välttämätöntä analysoida sen eri ulottuvuuksia ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Vegorítida:n monia puolia ja sen merkitystä tänään sekä sen tuomia tulevaisuudennäkymiä.
| Vegorítida Βεγορίτιδα |
|
|---|---|
 Vegorítida-järvi. |
|
| Valtiot |
 Kreikka |
| Paikkakunta |
Flórina, Länsi-Makedonia ja Pélla, Keski-Makedonia |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 540 m |
| Pinta-ala | 45 km² |
| Suurin syvyys | 50 m |
| Valuma-alue | 1 853 km2 |
 Vegorítida |
|
|
|
|
Vegorítida (kreik. Βεγορίτιδα, kath.kreik. Βεγορίτις, Vegorítis) on järvi Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Se on Kreikan kolmanneksi suurin luonnonjärvi ja sen pinta-ala on noin 45 neliökilometriä. Vegorítida on suurimmillaan noin 14,8 kilometriä pitkä ja noin 6,9 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee 540 metrin korkeudella merenpinnasta ja sen suurin syvyys on 50 metriä.
Vegorítidan ympärillä sijaitsevat Vóras-, Áskio- ja Vérmio-vuoret. Järvi on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Vielä joitakin aikoja sitten sen pinta-ala oli noin 68 neliökilometriä ja suurin syvyys noin 75 metriä.
Édessan kunnan osa Vegorítidan kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, on saanut nimensä järvestä.
Lähteet
- ↑ a b c Lake Vegoritida Lakes Network. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vegorítida Wikimedia Commonsissa
