Nykymaailmassa Verivampyyrit on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Verivampyyrit:n eri puolia analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Verivampyyrit:stä, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Verivampyyrit | |
---|---|
Isoverenimijä (Desmodus rotundus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Lepakot Chiroptera |
Heimo: | Leikot Phyllostomidae |
Alaheimo: |
Verivampyyrit Desmodontinae Bonaparte, 1845 |
Suvut | |
Katso myös | |
Verivampyyrit eli verenimijät (Desmodontinae) on lehtikuonolepakoiden heimoon kuuluva lepakoiden alaheimo, joka toisinaan luokitellaan omaksi Desmontidae-heimokseen.
Verivampyyrien alaheimoon kuuluu kolme nykyisin elävää lajia, joista jokainen luetaan omaan sukuunsa. Lajit ovat isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus), jalkapoimuvampyyri (Diaemus youngi) ja Diphylla ecaudata.
Verivampyyrien pään ja vartalon yhteispituus on 63–93 mm ja käsivarren pituus 50–63 mm. Verivampyyreja tavataan Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Nimensä mukaisesti ne käyttävät verta pääasiallisena ravintonaan. Diaemus ja Diphylla -lajit käyttävät lähinnä lintujen, Diphylla joskus myös pienten nisäkkäiden verta. Isoverenimijä on lajeista ainoa, joka imee säännöllisesti nisäkkäiden verta ja voi purra myös ihmistä.
|