Verkkotunnus
Seuraavassa artikkelissa perehdymme Verkkotunnus:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään analysoimalla sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Verkkotunnus:stä lähtien olemme nähneet sen vaikutuksen muun muassa kulttuuriin, talouteen, teknologiaan ja politiikkaan. Kattavan ja moniulotteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä kiehtovaa aihetta ja tarjoamaan lukijalle laajan ja rikastuttavan näkemyksen.
Internetin verkkotunnukset (engl. domain) ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla kuin numeroista muodostuvilla IP-osoitteilla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi Internetin nimipalvelujärjestelmän (Domain Name System, lyh. DNS) avulla.
Ylätason verkkotunnukset
Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi .fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi
Ahvenanmaalla on myös käytössä oma verkkotunnus .ax.
Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu palvelunestohyökkäys onnistui kaatamaan syksyllä 2003 seitsemän kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä.
Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää voittoa tavoittelematon ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) -organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. Kaikki tunnukset tulevat englanninkielisistä sanoista:
Vuonna 2012 Yhdysvaltain tulli ilmoitti virallisesti, että sillä on oikeus viedä com, .net, .org -domainit niin päätettyään, koska näitä hallitsevat yhdysvaltalaiset yritykset. Yhdysvallat on kaapannut jo 2010 lähtien piraattituotteita myyviä sivustoja, BitTorrent- ja vedonlyöntisivustoja.
ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset
ICANN:in ylläpitämä IANA (Internet Assigned Numbers Authority) jakaa ylätason verkkotunnukset (engl. top level domain) seuraavaan luokkiin:
- County Code Top Level Domain (ccTLD, suom. maakohtainen ylätason verkkotunnus), esimerkiksi .fi tai .us
- Generic Top Level Domain (gTLD, suom. yleinen ylätason verkkotunnus), esimerkiksi .com tai .pizza. Käytännössä tähän luokkaan kuuluvat kaikki tunnukset, jotka eivät kuulu muihin luokkiin.
- Infrastructure Top Level Domain (suom. infrastruktuurin ylätason verkkotunnus). Tähän luokkaan kuuluu ainoastaan .arpa.
Alun perin yleisiä ylätason verkkotunnuksia oli vain .com, .org, .net, .edu, .gov ja .mil. Vuonna 1988 joukkoon lisättiin .int, vuonna 2000 .aero, .biz, .coop, .info, .museum, .name ja .pro. Vuonna 2005 otettiin käyttöön .jobs ja .travel, vuonna 2006 .mobi ja vuonna 2011 .xxx. Vuonna 2011 alkunsa saanut ICANN:in New gTLD Program (suom. Uusi gTLD -ohjelma) on pyrkinyt lisäämään saatavilla olevia yleisiä ylätason verkkotunnuksia, ja ensimmäiset uudet tunnukset otettiin käyttöön vuonna 2013.
Nykyisin yleisiä tunnuksia on useita, kuten esimerkiksi erilaisille alueille (esim. .london, .helsinki), yrityksillä ja organisaatioilla (esim. .google, .bbc) sekä erikoiskäyttöön (esim. .dev, .pizza)
Toukokuussa 2023 verkkotunnusten kokonaismäärä on 1480, kun Google rekisteröi .zip ja .mov-tunnukset. Uusien tunnusten pelätään sekoittuvan tiedostonimiin, tai ohjelmien muuntavan tiedostonimet URL-osoitteiksi.
Varatut tunnukset
RFC 6761 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
example– varattu esimerkkikäyttööninvalid– varattu selvästi toimimattomille nimillelocalhost– nimeälocalhostkäytetään viittaamaan samaan tietokoneeseen. Tunnus on varattu jotta tämä käyttö ei aiheuta ongelmiatest– varattu koekäyttöön
RFC 6762 varaa .local-tunnuksen Multicast DNS:n käyttöön.
RFC 7686 varaa .onion-tunnuksen Tor-verkon käyttöön.
Katso myös
Lähteet
- Tietokone-lehti, n:o 5/2010
Viitteet
- ↑ https://www.wired.com/2012/03/feds-seize-foreign-sites/
- ↑ https://domainincite.com/2766-icann-had-no-role-in-seizing-torrent-domains
- ↑ IANA — Root Zone Database www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ About the Program | ICANN New gTLDs newgtlds.icann.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .london Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .helsinki Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .google Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .bbc Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .dev Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ IANA — .pizza Domain Delegation Data www.iana.org. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ https://tech.slashdot.org/story/23/05/19/1228215/google-pushes-new-domains-onto-the-internet-and-the-internet-pushes-back
