Veronkorotus

Nykyään Veronkorotus on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten ja kansallisuuksien huomion. Syntymisestään lähtien Veronkorotus on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ajan myötä Veronkorotus:stä on tullut keskustelunaihe eri alustoilla ja se on synnyttänyt lukemattomia mielipiteitä ja näkökulmia. Veronkorotus:n merkityksen kasvaessa on tärkeää syventyä sen eri puoliin ja ymmärtää sen vaikutus nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Veronkorotus:n vaikutuksia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Veronkorotus on verolakien noudattamatta jättämisestä verovelvolliselle määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus. Tällaisen veroviranomaisen määräämän hallintosanktion perusteet jaetaan kolmeen ryhmään: virheellisten tietojen antamiseen, ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin ja määräajan ylittämiseen itse hoidettavaksi säädetyn veron maksamisessa. Jos veronkorotus on määrätty, asiasta ei saa tuomita rikosoikeudellista rangaistusta, koska se rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen "ei kahdesti samasta asiasta kieltoa".

Eri verolakien veronkorotussäännökset poikkeavat toisistaan. Korotuksen määrään vaikuttaa virheen törkeysaste ja verotettavan syyllisyysaste.

  • ajoneuvoverolaki, 1281/2003, 45 §
  • arpajaisverolaki, 552/1992, 13 §
  • arvonlisäverolaki, 1501/1993, 182 §
  • autoverolaki, 777/2020, 92 §
  • ennakkoperintälaki, 1118/1996, 44 §
  • kiinteistöverolaki, 654/1992, 25 §
  • laki korkotulon lähdeverosta, 1341/1990, 16 §
  • perintö- ja lahjaverolaki, 378/1940, 36 §
  • rakennusverolaki, 54/1977, 12 §
  • tullilaki, 304/2016, 96–98 §
  • valmisteverotuslaki, 182/2010, 48 §
  • varainsiirtoverolaki, 931/1996, 36 §
  • laki verotusmenettelystä, 1558/1995, 32 §

Lähteet