Vilhelm III (Alankomaat)
Nykymaailmassa Vilhelm III (Alankomaat) on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten elämässä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, ettei ole aluetta, johon Vilhelm III (Alankomaat) ei olisi koskenut. Olipa kyseessä henkilökohtainen, työ, sosiaalinen, tieteellinen tai teknologinen alue, Vilhelm III (Alankomaat):stä on tullut avaintekijä, joka muokkaa elämäntapaamme. Vuosien varrella Vilhelm III (Alankomaat) on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta kaikilta elämänaloilta ja synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, keskustelua ja keskustelua sen merkityksestä, tärkeydestä ja laajuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Vilhelm III (Alankomaat):n maailmaa, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja löydämme sen merkityksen ihmisen kehityksessä.
| Vilhelm III | |
|---|---|
.jpg) | |
| Alankomaiden kuningas | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Vilhelmiina |
| Luxemburgin suurherttua | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Aadolf I |
| Syntynyt |
19. helmikuuta 1817 Bryssel, Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta |
| Kuollut |
23. marraskuuta 1890 (73 vuotta) Apeldoorn, Alankomaat |
| Puoliso |
Sophie von Württemberg Emma av Waldeck-Pymont |
| Lapset |
Vilhelm Maurice Alexander Vilhelmiina |
| Koko nimi | Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk |
| Suku | Orania-Nassau |
| Isä | Vilhelm II |
| Äiti | Anna Pavlovna |
| Uskonto | protestantti |
Vilhelm III (Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk, 19. helmikuuta 1817 – 23. marraskuuta 1890) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua vuosina 1849–1890. Hänen vanhempansa olivat kuningas Vilhelm II sekä Anna Pavlovna, Venäjän keisari Aleksanteri I:n sisar.
Vilhelm inhosi isänsä tekemiä liberaaleja myönnytyksiä ja joutui heti valtaistuimelle noustuaan hankauksiin liberaalipuolueen kanssa. Vuonna 1862 hän lakkautti orjuuden Alankomaiden Länsi-Intiassa.
Vilhelm oli naimisissa kahdesti, ensin serkkunsa Sophie von Württembergin kanssa (1839–1877). Tästä liitosta syntyi kolme poikaa, Vilhelm, Morits ja Aleksanteri. Toisesta liitosta 1879 Emma av Waldeck-Pymontin kanssa syntyi tytär Vilhelmiina, josta tuli seuraava kuningatar.
Vilhelm III kuoli munuaissairauteen vuonna 1890. Hänen tyttärestä Vilhelmiinasta tuli kuningatar, koska Vilhelmin pojat olivat kuolleet ennen isäänsä.
Koska Luxemburgin kruununperimyslain mukaan naiset eivät voineet periä suurruhtinaskunnan kruunua, Vilhelm III:n kuoltua hänen seuraajakseen nousi Luxemburgissa Aadolf I.
Lähteet
- ↑ William III | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 19.11.2023. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
- ↑ The history of Luxembourg and its dynasties Cour grand-ducale. 2024. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm III (Alankomaat) Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Alankomaiden hallitsija 1849–1890 |
Seuraaja: Vilhelmiina |
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Luxemburgin suurherttua 1817–1890 |
Seuraaja: Aadolf |
| ||||||||||||||||||||||
