Villa Solin
Tässä artikkelissa aiomme analysoida Villa Solin:tä yksityiskohtaisesti ja tutkia sen eri puolia ja ominaisuuksia ymmärtääksemme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Villa Solin on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja keskustelua, ja siitä on tullut asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Näillä linjoilla tarkastelemme sen historiallista kehitystä, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman Villa Solin:een ja tarjoaa siten vankan lähtökohdan niille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään tätä monimutkaista ja kiehtovaa aihetta.
| Villa Solin | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Ansarikatu 100 |
| Sijainti | Turku |
| Rakennustyyppi | Kesähuvila, edustustila |
| Valmistumisvuosi | 1929 |
| Suunnittelija | Erik Bryggman |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Villa Solin sijaitsee Turussa Katariinanlaaksossa entisen Ispoisten kartanon mailla. Vuonna 1926 palsta lohkottiin varatuomari Matti Solinille ja hänen puolisolleen, jotka ostivat sen kesähuvilakäyttöön. Villa Solin on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema.
Bryggmanin piirustukset lähtivät ensin käyntiin klassistisina, mutta suunnitelmia yksinkertaistettiin pian ja rakennus sai funktionalistisia piirteitä. Pääpiirustukset hän laati vuoden 1927 kuluessa ja rakennus valmistui 1929. Villa Solin myytiin nopeasti valmistumisensa jälkeen ja uudelleen vuonna 1936. Turun kaupunki osti huvilan 1963 ja vuokrasi sitä yhdistyksille kesänviettopaikaksi. Huvila korjattiin Turun kaupungin edustustilaksi 1990-1991 ja sen yhteyteen suunniteltiin Kimmo Salmelan ja Pia Helinin toimesta rantasauna.
Päärakennus on kaksikerroksinen. Pihan puolella on funktionalismia edustava tasakattoinen veranta, jonka kattoa voi käyttää oleskelutilana. Edustustilat ovat alakerrassa: olohuone, ruokasali, keittiö ja kolme huonetta. Yläkerrassa on kaarevakattoinen halli, jossa on Elsa Arokallion Turun kaakelitehtaan vuoden 1929 mallistoon suunnittelema takka.
Huvilan suunnittelussa rakennusmestarina toimi V.A. Lahti.
Lähteet
- ↑ a b Nikula, Riitta: Erik Bryggman 1891-1955 : arkkitehti = arkitekt = architect, s. 134-149. Suomen rakennustaiteen museo, 1991. ISBN 951-9229-70-1.
- ↑ Laaksonen, Mikko ja Nummelin Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 229. Bookwell Oy, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0.
- ↑ a b c Laaksonen Mikko: Erik Bryggmanin arkkitehtuuri, s. 41-43. Meedia Zone OÜ, 2016. ISBN 978-952-267-152-3.