Visegrád-ryhmä
Nykyään Visegrád-ryhmä:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian nopean kehityksen ja globalisaation myötä Visegrád-ryhmä on saavuttanut perustavanlaatuisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Visegrád-ryhmä on herättänyt jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme Visegrád-ryhmä:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.
| Visegrád-ryhmä | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 15. helmikuuta 1991 |
| Jäsenet |
 Puola Slovakia Tšekki Unkari |
| Viralliset kielet | puola, slovakki, tšekki, unkari |
| Aiheesta muualla | |
| www.visegradgroup.eu | |
Visegrád-ryhmä (alkujaan Visegrádin kolmio) on neljän Keski-Euroopan maan muodostama allianssi. Se perustettiin Visegrádin kaupungissa 15. helmikuuta 1991, jolloin perustajajäseninä olivat Puola, Tšekkoslovakia ja Unkari. Silloin sovittiin maiden välisestä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Kun Tšekkoslovakia hajosi, sekä Tšekki että Slovakia liittyivät Visegrád-ryhmään. Nykyään kaikki Visegrád-ryhmän maat ovat Euroopan unionin jäseniä. Maat perustivat myös vapaakauppajärjestö CEFTAn vuonna 1994, johon myös muut itäblokin maat ovat myöhemmin liittyneet.
Visegrád-ryhmä on saanut nimensä Visegrádin kaupungista, jota Unkarin kuningas Kaarle Robert piti hallintopaikkanaan ja jossa järjestettiin Unkarin, Puolan ja Böömin kuninkaiden kokous vuonna 1335.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Gawlas, Sławomir: The 1335 Meeting of Kings in Visegrad. visegradgroup.eu.
