Wäinö Aaltosen koulu
Nykymaailmassa Wäinö Aaltosen koulu:stä on tullut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen aihe useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Wäinö Aaltosen koulu on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt merkittäviä keskusteluja, tutkimusta ja edistystä. Käsinkosketeltavalla vaikutuksellaan moderniin yhteiskuntaan Wäinö Aaltosen koulu on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa lähestyä jokapäiväisen elämän eri puolia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wäinö Aaltosen koulu:n vaikutuksia ja seurauksia analysoimalla sen vaikutuksia nykymaailmaan ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä.
| Wäinö Aaltosen koulu | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kukola, Hirvensalo, Turku |
| Perustettu | 1882 (Hirveluodon Ylhäinen Koulu) |
| Rehtori | Tiina Paappa |
| Luokat | 1–6 |
| Verkkosivut | |
| Wäinö Aaltosen koulu | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Wäinö Aaltosen koulutie 3 |
| Valmistumisvuosi | 1997 |
| Tuhoutui | 1977 |
| Suunnittelija | Markku Roininen |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Tyylisuunta | postmodernismi |
 |
|
Wäinö Aaltosen koulu on Turun Hirvensalossa toimiva alakoulu (luokat 1–6). Se on saanut nimensä tunnetuimman oppilaansa, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen mukaan. Koulun painopistealueita ovat kuvataiteet ja kädentaidot, englannin kieli ja mediakasvatus.
Historiaa
Wäinö Aaltosen koulun historia juontaa vuoteen 1882, jolloin silloiseen Maarian pitäjään kuuluneessa Hirvensalossa Kukolan kylässä vihittiin käyttöön kansakoulu, josta käytettiin nimeä ”Hirveluodon Ylhäinen Kansakoulu”. Se ja samaan aikaan Maarian keskustaan rakennettu Kärsämäen koulu olivat Maarian pitäjän ensimmäiset koulut.
Marraskuun 6. päivänä 1882 pidetyn vihkiäisjuhlan jälkeen koulussa aloitti opinnot kymmenen poikaa ja viisitoista tyttöä eri yhteiskuntaluokista. Keisarillisen kouluylihallituksen määräyksestä oppiaineina olivat silloisella suomen kielellä "oikokirjoitus, laskento, runo- ja sisäluku, katekismo, biblianhistoria ja kuvaanto".
Saaristolaisoloissa koulumatkat olivat usein hankalia esimerkiksi Papinsaaresta, josta piti toisinaan kahlata salmen yli, jos ruuhi olikin vastarannalla. Kouluun tultiin veneellä myös Hirvensalon ja Ruissalon välisestä Ison-Pukin saaresta. Koulussa syötiin omia eväitä vuoteen 1918 saakka, jolloin saatiin oma keittola.
Vuonna 1944 Hirvensalo liitettiin Turkuun, ja koulusta tuli osa Turun koululaitosta nimellä Hirvensalon kansakoulu. Se järjesti yhdessä rovaniemeläisen ystäväkoulun kanssa yhden Suomen ensimmäisistä leirikouluista Lapissa helmikuussa 1959. Vuonna 1982 aloitettiin ekumeeninen oppilasvaihto, joka oli osa Turun Martinseurakunnan ja Ilomantsin ortodoksiseurakunnan välistä ystävyystoimintaa.
Syksyllä 1966 Hirvensalon kansakoulun nimeksi otettiin saman vuoden toukokuussa kuolleen kuuluisan oppilaan mukaan Wäinö Aaltosen koulu, ja nimi pysyi myös peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. 1960- ja 1970-luvulla koulu tunnettiin valtakunnallisesti palkitusta koulupuutarha- ja ympäristönhoitotoiminnastaan. Turun koulujen välisissä hiihtokilpailuissakin koulu menestyi hyvin, ja vuodesta 1968 Wäinö Aaltosen koulu järjesti kevättalvisin hyväntekeväisyyshiihdot tunnettuine kilpahiihtäjävieraineen.
Kesäkuussa 1977 Wäinö Aaltosen koulun vanha rakennus tuhoutui tulipalossa korjauskelvottomaksi. Vuonna 1979 tilalle valmistui uusi Tapio Korpisaaren suunnittelema koulutalo, jossa kesään 2018 saakka toimi myös Hirvensalon kirjasto. Vuonna 1997 valmistuivat Markku Roinisen suunnittelemat postmodernistiset koulutilat, ja koulu alkoi erikoistua kuvataiteisiin ja muihin kädentaitoihin Wäinö Aaltosen Seuran tukemana. Koulussa on myös yli 400 neliömetrin liikuntatilat.
2010-luvulla koulussa on ollut noin 500 oppilasta. Lukuvuoden 2018–2019 alusta heistä noin 125 siirtyy uuteen Syvälahden kouluun. Myös Turun kaupunginkirjaston Hirvensalon kirjasto on siirtynyt Wäinö Aaltosen koulusta uuden koulun kanssa samaan rakennukseen, Syvälahden monitoimitaloon.
Lähteet
- ↑ Turun perusopetuksen opetussuunnitelma luvut 1–12 1.8.2016 Wäinö Aaltosen koulu (PDF) 2016. Turun kaupunki. Viitattu 8.7.2018.
- ↑ a b c d e Lehtinen, Antti: Wäinö Aaltosen koulu täyttää 125 vuotta Turun Sanomat. 24.11.2007. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 7.7.2018.
- ↑ Turku-seuran kevätretket. Suomen Turku, 3/1967, s. 18. Turku: Turkuseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.7.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Wäinö Aaltosen koulu tuhoutui tulipalossa. Suomen Turku, 3/1977, s. 27. Turkuseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.7.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Wäinö Aaltosen koulu Turun kaupunki. Viitattu 7.7.2018.
- ↑ Kupila, Sanna ym.: ”Pansion koulu, Pansio 201-1, Pernontie 29”, Turun koulut. Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen, s. 17. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2017).
- ↑ Syvälahden monitoimitalo etenee aikataulussa 17.5.2017. Turun kaupunki. Viitattu 7.7.2018.
Aiheesta muualla
- Koulun oma blogi
- ”Juuri valmistuva Wäinö Aaltosen koulu” (Arkistoitu – Internet Archive), video 2 min, TSTV 1997